All Over Press/Ismo Pekkarinen

Sienten taipumus kasvaa epämääräisissä paikoissa on ruokkinut epäluuloja.

Sienten omituinen ulkonäkö on herättänyt ihmetystä. Ranskalainen, 1700-luvulla elänyt filosofi Denis Diderot toivotti teoksessaan Encyclopédie sienet lantakasaan, jossa ne ovat syntyneetkin. Itä-Suomessa herkkutatteja potkittiin kumoon vielä 1960-luvulla lehmän ruokana.

Sienet ovat terveellisempiä kuin olemme kuvitelleetkaan, näin väittävät Sinikka Piippo ja Pertti Salo teoksessaan Terveyttä sienistä.

Sienissä on vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, rasvahappoja, fenoleja, kuituja ja erityisiä happoja, kuten kasveissakin. Sienten energiapitoisuus on alhainen, mutta niissä on runsaasti suojaravinteita.

Japanissa on julkaistu satoja tutkimuksia silkkivyökäävän ainesosan hyödystä syöpähoitojen yhteydessä.

Sienet eivät ole kasveja, mutta eivät ne ole eläimiäkään. Ne ovat toisvaraisia eliöitä, jotka ottavat energiansa toisten eliöiden yhdisteistä. Sienet muistuttavat joiltain ravintoarvoiltaan kalaa ja lihaa.

Aluksi herrojen herkkua

Sieniä on kautta aikojen käytetty lääkkeenä, huumeena, ravintona tai uskonnollisissa rituaaleissa.

ILMOITUS

Hiljalleen suomalaisten sienten arvostus on kasvanut, vaikka edelleenkin vain murto-osa metsän rikkauksista kerätään itselle syöntiin tai myytäväksi. Niinkin myöhään kuin 1940-luvulla alettiin kerätä sieniä myytäväksi.

Sienet ovat olleet luokkaruokaa. Ruotsalaisten mukana Länsi-Suomeen kulkeutunut sienten syönti oli tällä alueella herrojen herkkua. Tatit, haperot, rouskut, korvasienet ja kantarellit upposivat yläluokan suihin. Rahvas ei sieniä Länsi-Suomessa syönyt.

Ensimmäisen maailmansodan nälkä opetti kansankin syömään sieniä. Karjalan evakot toivat itäiseen Suomeen rouskujen syönnin.

Yllättäviäkin terveysvaikutuksia

Terveyttä sienistä ei ole tavanomainen sieniopas, vaan perusteos sienten rikkaaseen ja pitkään historiaan, nautittavaan ruokaan ja terveyteen. Biologi Sinikka Piippo on tehnyt tekstit ja biologi, tietokirjailija Pertti Salo ottanut kuvat. Salo myös tarjoilee tavanomaisesta poikkeavat sieniruokareseptit.

Kunkin sienilajin terveysvaikutukset on kuvattu jopa niin tarkkaan, että kokonaisuus hukkuu. Kuvatuista terveysvaikutuksista osa on myös uskomusten varassa. Tämäkään ei ole vaarallista: on hauska tietää, miten eri tavoin sienten uskotaan vaikuttavan.

Esimerkiksi kantarellien otaksutaan suurina määrinä karkottavan sisälmysmatoja. Kiinalaisessa perinnelääkinnässä kantarelleja on käytetty silmätulehduksia vastaan ja hämäränäön parantamiseen. Uskoo, ken haluaa.

Kiehtova silkkivyökääpä

Teos toimii tietoteoksena, mutta myös selailukirjana. Kukin voi valita mielisienensä 20 sienilajista tai ryhmästä erityisperehtymisen kohteeksi. Tai tutustua esimerkiksi vyökääpiin, jotka eivät ole joka sienestäjän ykköskohde.

All Over Press

Silkkivyökääpä on kiinaksi yun-zhi, pilvisieni, japaniksi kawaratake, joenrannan sieni ja englanniksi turkey tail, koska rantalepikoissa, lehdoissa, kannoilla ja kaatuneilla rungoilla elävä sieni tuo mieleen villikalkkunat.

Japanissa ja Kiinassa silkkivyökääpä on arvostettu lääkesieni, ja Japanissa on julkaistu satoja tutkimuksia sienen ainesosan hyödystä syöpähoitojen yhteydessä.

Terveyttä sienistä kertookin myös sienten lääkinnällisestä käytöstä ja käytön maailmanlaajuisesta levinneisyydestä.

Sinikka Piippo, Pertti Salo: Terveyttä sienistä. Minerva Kustannus 2020. 281 sivua.
Kirjan liitteessä on laaja kirjallisuusosio, käytetyt lyhenteet, ravintoaineiden lyhenteet ja hakusanaluettelo.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!