IPS/Manipadma Jena

Luonnonvaroja himoitsevat niin valtiot kuin rosvojoukotkin.

Kun valtiot aloittavat toipumisensa koronapandemian aiheuttamasta taloustaantumasta, alkuperäiskansoihin ja niiden maihin kohdistuvat vaarat kasvavat.

– On pelkona, että talouden toipuminen perustuu maan ja luonnonvarojen saatavuuteen. Alkuperäiskansat elävät alueilla, joiden biologinen monimuotoisuus on suurinta maailmassa. Monille valtioille on tässä tilanteessa tärkeää päästä niihin käsiksi, alkuperäiskansojen oikeuksia puolustavan kansainvälisen IWGIA-järjestön vanhempi neuvonantaja Lola Garcia-Alix sanoo.

Garcia-Alix johti puhetta heinäkuussa YK:ssa järjestetyssä paneelikeskustelussa pandemian vaikutuksista alkuperäiskansoihin.

Laiton puunkaato on lisääntynyt, samoin alkuperäisyhteisöjen jäsenten tappaminen.

– Maan anastus on alkuperäiskansojen suurimpia uhkia tällä hetkellä. Juuri nyt ne eivät kaipaa niinkään taloudellista tukea kuin maaoikeuksien kunnioitusta, Garcia-Alix lisää.

Suuremmin joukoin kuin koskaan

Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapuheenjohtaja Antonia Urrejola varoitti keskustelussa ”ulkopuolisista toimijoista”, jotka tunkeutuvat alkuperäiskansojen alueille ja pahentavat pandemian vaikutuksia.

ILMOITUS

– Ne tulevat suuremmin joukoin kuin milloinkaan, joten tartunnat lisääntyvät. Ne eivät aseta vaaraan vain yksilöitä, vaan kokonaisia kansanryhmiä, Urrejola sanoi.

Näihin toimijoihin lukeutuu turvallisuusjoukkojen jäseniä, huumesalakuljettajia, puutavarayhtiöitä ja kaivosmiehiä. Laiton puunkaato on lisääntynyt, samoin alkuperäisyhteisöjen jäsenten tappaminen. Karanteeni ja poliisin poissaolo takaavat, etteivät laittomuudet lopu.

Tieto pysähtyy kielimuuriin

Pandemia on myös tehnyt entistä vaikeampia aiemminkin ongelmallisista perustilanteista, kuten terveyspalveluiden hankalasta saatavuudesta.

– Sairaalat sijaitsevat yleisesti ottaen erittäin kaukana alkuperäiskansojen alueista. Ihmiset saattavat joutua matkustamaan päiväkausia eivätkä sittenkään saa hoitoa. Heidän perustarpeitaankaan ei pystytä tyydyttämään, Urrejola selitti.

Palveluiden saatavuuteen vaikuttaa myös kielimuuri.

– Useimmiten alkuperäiskansojen jäsenet eivät ole saaneet tietoa omalla kielellään, eivätkä he ole päässeet terveyspalveluiden ääreen, Garcia-Alix huomautti.

Naisten muutosvoimasta toivoa

Nepalin alkuperäisnaisten kansallisen liiton johtaja Kamla Thapa tuo keskusteluun naisnäkökulman.

– Alkuperäiskansojen naiset eivät ole päättävissä asemissa, ja heidät jätetään huomiotta. Naisilta kielletään heidän perusoikeutensa saada tietoa, koska tietoa ei jaeta heidän kielellään. Tieto olisi erityisen tärkeää, sillä monissa alkuperäisyhteisöissä naiset ovat keskeisiä huolenpitäjiä, Thapa toteaa.

Thapa kuitenkin näkee myös aihetta toiveikkuuteen. Toivoa antaa esimerkiksi se, että ryhmä intialaisia alkuperäiskansan naisia kehitteli yrttipohjaisen desinfiointiaineen. Tai se, että Intian ja Nepalin santal-yhteisöt ovat onnistuneet pitämään ulkopuoliset ulkopuolella ja näin onnistuneet varjelemaan jäseniään tartunnalta.

– Me alkuperäiskansojen naiset olemme tiedon haltijoita ja muutoksen tekijöitä. Meillä on voimaa muuntaa pandemia mahdollisuudeksi, luoda uutta normaalia soveltamalla tietojamme ja taitojamme, Thapa sanoi.

Englanninkielinen versio