Viime viikonvaihteessa EU:n päämiesten neuvottelemasta paketista vähintään 30 prosenttia sekä rahoituskehyksestä sekä elpymisrahastosta tulee käyttää ilmastotoimiin. Tämä tarkoittaa noin 550 miljardin euron rahoitusta ilmastotoimiin vuosina 2021 – 27. Toimien on tuettava EU:n hiilineutraaliutta 2050 sekä EU:n vuoden lopussa päivitettäviä ilmastotavoitteita.
– Tämä tarkoittaa valtavaa määrää korvamerkittyä rahaa ilmastotoimiin, kirjoittaa Mai Kivelä Facebookissa.
Kivelän mukaan tämä määrä ei ole riittävä, jotta EU:ssa voitaisiin saavuttaa EU:n ilmastotavoitteet. Tutkija-arvioiden mukaan ilmastorahoituksen tarve on noin 2,4 biljoonaa.
Ilmastotoimien on tuettava EU:n hiilineutraaliutta 2050 sekä EU:n vuoden lopussa päivitettäviä ilmastotavoitteita.
– Neuvottelutulos 550 miljardia on myös vähemmän mitä ympäristöjärjestöt ovat vaatineet, huomauttaa Kivelä.
Valtavat summat vaativat valvontaa
Kivelä painottaa, että ympäristörahoitusta on suunnattava oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseen, mikä vaatii kunnianhimoista työtä.
– Kritiikkiä voi myös esittää siitä, että muotoilut seurantaan ja maakohtaisiin tavoitteisiin liittyen ovat epämääräisiä. EU ei määritellyt, miten se varmistaa rahoituksen suuntaamisen ilmastoystävällisiin kohteisiin ja puuttuu mahdollisiin väärinkäyttöihin. Tämän osalta on siis paljon varmisteltavaa, toteaa Kivelä.
Hän muistuttaa, ettei kaikkia budjetoituja varoja ole käytetty täysimääräisesti aikaisemmin. Ilmastotoimiin budjetoitu 20 prosenttia ei ole aivan täyttynyt.
– Tavoitteilla on väliä, mutta sen lisäksi vielä tärkeämpää on varmistaa, että edes ne vähemmän tiukat tavoitteet myös toteutuvat.
Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kooksi sovittiin 17,5 miljardia euroa ja rahoituskehyksen sisällä päätettiin 7,5 miljardia eurosta, jonka lisäksi elpymisvälineestä tulee 10 miljrardia euroa lisätukea.
– Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto kärsi nuukailijoiden ja Suomen linjasta, sillä neuvottelujen viime vaiheessa rahoitusta pienennettiin komission esitykseen nähden 20 mrd euroa.
Kohtuullinen lisäys ilmastotoimiin
Kivelä arvioi, että neuvotteluiden nuuka linja huomioiden 10 miljardia euroa nähdään myös kohtuullisena lisäyksenä ilmastotoimiin. Kokonaisuudessaan 17,5 mrd euron rahastolla tuetaan jäsenmaita siirtymisessä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Nuukaa linjaa ajoivat Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta.
– Alustavasti on arvioitu, että Suomen saannot olisivat 380 miljoonaa euroa. Tällä rahalla Suomessa päästään erityisesti eroon turpeen poltosta, linjaa Kivelä.
Kivelä muistuttaa myös uusista vihreistä veroista.
– Muovivero on tarkoitus esitellä pikaisesti ja ottaa käyttöön jo 2021 alusta. Suunnitelma saastuttavan tuonnin maksujen kattamisesta on oltava valmis ja hiilitullit voisivat olla voimassa 2023 alusta.