Hanken Svenska handelshögskolanin asiantuntijoiden mukaan valtiot ja kansainväliset organisaatiot eivät ole ottaneet riittävästi opikseen varautumiseen aiemmista katastrofeista ja epidemioista.
Vaarana on maailmanlaajuinen pula koronavirustesteissä käytettävistä pumpulipuikoista sekä testien laboratorioanalysoinnissa käytettävistä reagensseista.
– On tärkeää ymmärtää, että terveydenhuollon toimitusketjut eivät voi olla paikallisia tai kansallisia. Niiden maailmanlaajuinen koordinointi on erittäin tärkeää. Tällä hetkellä käynnissä olevat EU:n yhteishankintamenettelyt ovat hyvä alku. Toimitusketjujen turvaaminen vaatii koordinoituja toimia, sanoo Hankenin HUMLOG-instituutin humanitaarisen logistiikan professori Gyöngyi Kovács.
Terveydenhuollon toimitusketjut eivät voi olla omavaraisia, vaan tarvitaan globaalia yhteistyötä.
Koronapandemian alkaessa suojavarustemarkkinat toimivat osittain villisti.Toimituksia käännytettiin rajoilla ja jopa kaappauksista puhuttiin.
Varautuminen maksaa itsensä takaisin
Hankenin asiantuntijoiden mukaan terveydenhuollon tarvikkeiden maailmanlaajuinen pula ja toimitusketjujen ongelmat koronaviruskriisin aikana osoittivat tarpeen terveydenhuollon toimitusketjujen hallinnassa tarvittavasta globaalista yhteistyötä.
Kovácsin mukaan varautumista on parannettava.
– Erään viimeaikaisen tutkimuksen mukaan varautuminen maksaa itsensä takaisin suhteessa 1:7. Jokaista varautumiseen käytettävää euroa kohden valtiot säästävät seitsemän euroa, jotka niiden olisi ilman varautumista pitänyt maksaa. Varautuminen tarkoittaa tarvikkeiden pitämistä varastossa, ihmisten kouluttamista, hyviä hankintarutiineja, toimittajien esivalintaa ja useamman kuin yhden toimittajan käyttämistä.
Suomessa otetaan opiksi
Humanitaarisen logistiikan asiantuntijat varoittivat jo vuosina 2014–2015 Länsi-Afrikassa jyllänneen ebolavirusepidemian aikaan, että terveydenhuoltohenkilöstölle ei riitä suojavarusteita kaikkialla maailmassa, jos tauti kehittyy pandemiaksi.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kertoi Kansan Uutisten haastattelussa, että suojautumista tarvittiin huomattavasti suunniteltua laajemmin sekä terveydenhuollossa että hoivapalveluissa, kun tauti lähtikin vyörymään sikainfluenssasta poiketen.
– Suojautumista tarvittiin huomattavasti suunniteltua laajemmin sekä terveydenhuollossa että hoivapalveluissa. Koronakriisissä tarvittiin maskien lisäksi myös essuja, visiirejä ja myssyjä. Tuossa vaiheessa maailmanmarkkinat olivat kiinni, ja maskeja oli vaikea saada, kertoi Pekonen heinäkuun alussa KU:lle.
Suomessa oli päivitetty varaussuunnitelma ebolavirusepidemian jäljiltä. Varaussuunnitelma päivitetään STM:ssä koronapandemian kokemusten pohjalta. Samoin täydennetään suojavarustevarastoja mahdollisia pandemioita varten.
STM:ssä on myös kaikkien sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden edustuksesta koostuva LOG5-työryhmä, joka arvioi ja seuraa valtakunnallista suojavarusteiden tarvetta.
Maailmanlaajuista varautumista on parannettava
Hankenin meneillään olevissa tutkimushankkeissa on todettu maailmanlaajuisesti sama ongelma kuin Suomessa koettiin.
Kun koronavirusepidemia yltyi pandemiaksi, suojavarusteista alkoi olla pulaa ympäri maailmaa. Tämän seurauksena rikkaat organisaatiot jyräsivät köyhempiä alleen kilpaillessaan tarvikkeista, valtiot peittosivat kilpaa toistensa hintatarjouksia ja markkinoille tulvi epärehellisiä tai epäpäteviä tavarantoimittajia.
– Meidän on myös ajateltava enemmän tarvikekokonaisuuksia. Useimpia terveydenhuollon tarvikkeita tarvitaan nimittäin yhdessä muiden tarvikkeiden kanssa. Koronavirustesteissä käytettävät testipuikot ja kemikaalit kulkevat käsi kädessä. Jos meillä on rokote, tarvitsemme myös ruiskuja ja niin edelleen, Kovács kuvailee.