Kokoomuksen uusima ikiaikainen esitys ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamisesta kaikille saa tukea nyt myös Elinkeinoelämän keskusliitolta (EK). Järjestö on kääntänyt takkinsa ja perustelee laajentamista kuten kokoomuskin ansiosidonnaisen työttömyysturvan epäoikeudenmukaisuudella.
Aivan kuten kokoomuskin EK tavoittelee myös työttömyysturvan porrastamista. Tätä perustellaan sillä, että uudistus ei toisi lisäkustannuksia eikä uudistus vähentäisi työn kannustavuutta. EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari pohjusti viime perjantaina Ylen aamussa työttömyysturvan sisällön heikentämistä, kuten muutokset työssäoloehtoon, enimmäiskestoon ja tasoon.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki tiivistää tänään tviitissään kantansa EK:n esitykseen:
– Tässä taisi tulla julki myös kokoomuksen taka-ajatus.
EK kannattaa ansiosidonnaista kaikille oikeudenmukaisuussyistä.
Jotta voisi heikentää ansiosidonnaista kaikilta.”Tämä tarkoittaisi muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja enimmäiskeston lyhentämistä.”
Tässä taisi tulla julki myös kokoomuksen taka-ajatus.
— Paavo Arhinmäki (@paavoarhinmaki) July 20, 2020
Arhinmäki muistuttaa, että kassaan kuulumattomuus ei ole keskeinen syy ansiosidonnaisen ulkopuolelle jäämisellä vaan työssäoloehtojen tiukennukset ja ansiopäivien enimmäiskeston leikkaukset. Kokoomuksen ja EK:n esittämä ansiosidonnaisen porrastus lisäisi hiukan helpommin työllistyvien turvaa, mutta leikkaisi rajusti vaikeammin työllistyviltä.
– Suurin osa työllistyy onneksi suhteellisen nopeasti, toteaa Arhinmäki.
Hintalappu vaihtelee 200 – 300 miljoonan euron välillä
Viime viikolla kaikki eduskuntapuolueet näyttivät vihreää tai vähintään keltaista valoa MTV:n puoluejohtajatentissä työttömyysturvan laajentamiselle kaikkia koskevaksi. Toteuttamisesta kannat ovat hyvin kaukana toisistaan.
Varovaisimman kannan työttömyysturvan laajentamiseen otti pääministeripuolue SDP, joka sitoi kantansa hallitusohjelmassa luvattuun selvitykseen. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamisesta kaikille on saanut työntekijäpuolelta nuivan vastaanoton.
SAK, STTK ja Akava eivät ole kannattaneet kokoomuksen ehdotuksen kaltaista ansiosidonnaisen laajentamismallia. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää EK:n ilmoitusta yllättävänä takinkääntönä.
– Hinta-arvio uudistukselle vaihtelee noin 200 – 300 miljoonan euron välillä. On selvää, että tällaista rahaa ei mistään tulisi lisää vaan ansiosidonnaisen turvan laajentaminen rahoitettaisiin ansioturvaa heikentämällä. Mielenmuutos on susi lampaan vaatteessa: se kielii EK:n halusta murentaa yleisesti työttömien turvaa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa kirjoituksessaan.
Samoin yllättyy SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja päätös vie pohjaa yhteiseltä työttömyysturvan kehittämiseltä.
– Näyttää siltä, että EK:lle on tärkeämpää tehdä linjanvetoja poliittisten puolueiden vanavedessä kuin kehittää pitkäjänteisesti yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa, toteaa Eloranta.
Todelliset motiivit jätetään kertomatta
Palolan mielestä on vastenmielistä kuunnella aloitteen takana olevien puheenvuoroja, joissa ansiosidonnaisen laajentamista perustellaan ”oikeudenmukaisuudella” ja jätetään kertomatta todelliset motiivit eli halun leikata työttömien toimeentuloa.
– Ajattelu ei vastaa käsitystäni aidosta oikeudenmukaisuudesta vaan päinvastoin halusta potkia työntekijöitä nilkkoihin tuulisilla työmarkkinoilla.
STTK kannattaa myös hallitusohjelmaan kirjatun selvityksen tekemisestä ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamisesta.
– STTK kannattaa selvityksen tekemistä, mutta sen vaikutusarviot ovat keskeisessä asemassa, kun arvioidaan, onko järjestelmään tarpeen tehdä muutoksia, toteaa Palola.
STTK:n Palola: Mielenmuutos on susi lampaan vaatteessa – se kielii EK:n halusta murentaa yleisesti työttömien turvaa
Poliittisessa retoriikassa muutos on sidottu koronakriisiin. Kokoomus ja EK perustelevat korona-ajan osoittaneen kaikkien tarvitsevan ansiosidonnaisen työttömyysturvan.
– Pandemia on alleviivannut, että ansiosidonnaista turvaa eivät saa usein pienipalkkaiset työntekijät ja siksi tarvitsemme lakisääteisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan, EK:n johtaja Ilkka Oksala korostaa.
Koronan varjolla heikennyksiä
Kokoomuksen ja EK:n porrastetuissa, kustannusneutraaleissa työttömyysturvamalleissa osa työttömistä maksaisi toisen osan työttömyysturvaa.
– Heikennykset vaikuttavat niihin ihmisiin, jotka ovat jo jostain syystä heikommassa asemassa työmarkkinoilla. Nykyinen järjestelmä ja sen kehittäminen on palkansaajan etu, sanoo Eloranta.
Palola muistuttaa, että koronakriisin lopulliset vaikutukset työelämään ja työpaikkoihin ovat vielä hämärän peitossa.
– Tämä ja muut koronan varjolla ilmaan heiteltävät, ”välttämättömiksi” väitetyt aloitteet murentavat työmarkkinajärjestöjen tulevaa yhteistyötä tilanteessa, jossa yhteistyölle olisi vahva tilaus kriisin jatkuessa. Ei hyvältä näytä syksyn keskusteluja ajatellen, Palola arvioi.
Elorannan mukaan Suomen järjestelmä lomautuksineen ja kassoineen jousti ja kesti hyvin koronakriisin tuomat paineet.
– Nyt olisikin tärkeää miettiä, miksi niin moni ei ollut varmistanut itselleen ansiosidonnaista työttömyysturvaa, ei lähteä heikentämään kenenkään turvaa toisesta päästä.