Koronaviruspandemian puhjettua moni alkoi hamstrata elintarvikkeita ja hallitus suositteli välttämään tarpeetonta oleskelua julkisissa tiloissa. Ruuanlaitto kotona onkin lisääntynyt ja K-ryhmä saa nykyään verkon kautta 60 000 tilausta viikossa, kun tammikuussa tilauksia tuli noin kymmenen tuhatta.
Kauppojen välttelyn ja suurempien satsien ostamisen takia moni joutui pohtimaan parasta ennen -merkintöjä ja suunnittelemaan ruuanlaittoaan entistä kauaskatseisemmin.
Luonnonvarakeskusten mukaan Suomessa heitetään kuitenkin pois 20–25 kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa henkilöä kohden.
– Kun ruokaa heittää pois, niin heittää samalla pois koko ruuan tuotantoketjun työn ja resurssit, ja syntynyt tuotannon ympäristövaikutus on syntynyt täysin turhaan, muistuttaa luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.
Kylmäketju ja suunnitelmallisuus
Parasta ennen -merkintöjen säntillinen noudattaminen voi olla yksi syy kotitalouksien ruokahävikkiin. Merkintä kertoo kuitenkin vain tuotteen vähimmäissäilyvyysajan.
Kuluttaja voi haistamalla ja maistamalla arvioida elintarvikkeen syömäkelpoisuutta vielä päiväyksen umpeuduttua.
Jos tuotteeseen on merkitty viimeinen käyttöpäivä, ei sitä tule käyttää enää päiväyksen jälkeen, vaikka se olisi aistinvaraisesti kunnossa. Viimeinen käyttöpäivä merkitään kaikkiin helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin.
Jos tuotteen päiväysmerkintä on lähestymässä, voi elintarvikkeen vielä pakastaa myöhempää käyttöä varten, kunhan sen käyttää pian sulattamisen jälkeen, muistuttaa Ruokaviraston ylitarkastaja Annika Pihlajasaari.
– Toinen tapa ennaltaehkäistä elintarvikkeiden pilaantumista on varmistaa, että tuotteet pysyvät kylminä matkalla kaupasta kotiin. Tämä onnistuu pakkaamalla kylmät tuotteet yhteen kassiin tai käyttämällä kylmälaukkua, Pihlajasaari sanoo.
Myöskään kotona valmistettua ruokaa ei tarvitse heittää pois vain siksi, että se on seissyt pari päivää jääkaapissa. Pihlajasaaren mukaan esimerkiksi keiton kiehauttaminen kauttaaltaan tappaa suuren osan elimistölle vaarallisista bakteereista.
Annoksen toistuva kuumentaminen saattaa tosin aiheuttaa ruokamyrkytyksen, jos myöhemmin syötäväksi valmistettu annos jäähdytetään liian hitaasti. Lisäksi kannattaa lämmittää vain se minkä aikoo syödä eikä koko ruokasatsia.
Pelkkä kampanjointi ei riitä
Kotitalouksien lisäksi 20 prosenttia ruokaketjun kaikesta hävikistä syntyy ravintoloissa. Tosin ylijäämäruokaa myyvä ResQ-sovellus voisi vähentää ravintoloiden ruokahävikkiä. Lisäksi Helsinkiin on viime vuosien aikana perustettu muutamia ruokahävikkiravintoloita.
Myös Euroopan komissiossa on havahduttu ruokahävikkiin. Se on asettanut tavoitteekseen puolittaa hävikki asukasta kohden vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen edistämiseksi komissio vaatii jäsenmaiden raportoivan vertailukelpoista elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä koskevaa tietoa jokaisesta jäsenmaasta vuodesta 2020 lähtien.
– Suomessa tai missään muuallakaan elintarvikejätteen puolittaminen ei todennäköisesti tule onnistumaan – ainakaan komission määritelmän mukaan, koska se laskee elintarvikejätteeseen mukaan myös syömäkelvottoman ruuan, sanoo erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.
Toistaiseksi komissio ei asetakaan jäsenvaltioille suoria velvoitteita tavoitteiden saavuttamiseksi, muuta kuin tutkimustiedon toimittaminen. Yleisellä tasolla Katajajuuri suhtautuu kuitenkin varovaisen optimistisesti ruokahävikin vähentämiseen, koska asian eteen tehdään töitä koko ajan.
– Suomalaiset ovat koronaepidemian aikana sopeutuneet ansiokkaasti uuteen arkeen ja moni on varmasti suunnitellut ruuanlaittoaan entistä enemmän. Tämä voi jo itsessään vähentää ruokahävikkiä, Katajajuuri toteaa.
Nykyisen tutkimustiedon valossa ei tosin tiedetä, onko ruokahävikin määrä Suomessa viime vuosina laskenut. Asiasta on keskusteltu paljonkin erilaisten kampanjoiden yhteydessä, mutta vertailukelpoista tietoa ei aiemmilta vuosilta ole olemassa.
– Ison mittakaavan vähentäminen on myös haastavaa, ruokahävikki kun koostuu monista pienistä puroista eikä sen vähentämiseen auta mitkään yksittäiset vippaskonstit. Sen sijaan jokaisen tulisi miettiä ruuan kulutustaan ja käyttöä kokonaisvaltaisesti, Juha-Matti Katajajuuri summaa.