Vasemmistopuolue Podemosin johtaja Pablo Iglesias vaatii parlamentaarista tutkimusta katalaanipoliitikkoihin kohdistetusta salatarkkailusta. Iglesias on varapääministeri Pedro Sánchezin johtamassa Espanjan hallituksessa.
Espanjalaislehti El Paísin ja brittilehti Guardianin yhteinen tutkimus paljasti tällä viikolla, että ainakin neljää Katalonian itsenäisyyttä ajavaa poliitikkoa on salatarkkailtu. Heihin kuuluvat Katalonian alueparlamentin puhemies Roger Torrent sekä entinen aluehallinnon ulkoministeri Ernest Maragall.
Salatarkkailuun on käytetty israelilaisen NSO-yhtiön valmistamaa Pegasus-vakoiluohjelmaa, jota valmistajien mukaan ei myydä muille kuin valtiollisille toimijoille terroristien ja rikollisten tarkkailemiseksi.
Yhdysvalloissa WhatsApp käy oikeutta israelilaisfirmaa vastaan.
Iglesias sanoi torstaina Guardianille, että poliitikkojen tarkkailua heidän näkemystensä tai asemansa perusteella ei voi eikä pidä hyväksyä.
”Minulle tämä on paitsi selvästi juridinen kysymys, myös poliittinen kysymys”, sanoi Iglesias.
Iglesiasin mukaan parlamentaarisen komitean pitäisi selvittää kaikki Espanjassa tapahtunut vakoilu, koska tämä olisi osa politiikan puhdistumista ja uudistumista.
Iglesias totesi, että oikeistoa vastustavat ovat Espanjassa jo kauan joutuneet tarkkailun ja mustamaalauksen kohteeksi.
Podemosin ohella myös 8 muuta vasemmistolaista tai aluepuoluetta vaatii parlamentaarista selvitystä salatarkkailusta.
Sisäministeriö kiistää
Oikeusministeri Juan Carlos Camposin mukaan tapaus on hyvin vakava.
Torrent ja Maragall ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä oikeustoimiin Félix Sanz Roldánia vastaan. Roldán johti Espanjan tiedustelupalvelu CNI:tä keväällä 2019, jolloin nyt paljastunutta poliitikkojen salatarkkailua harjoitettiin.
El País ja Público -lehtien mukaan sekä CNI että keskusvallan poliisi ovat käyttäneet Pegasus-ohjelmaa. Sisäministeriön mukaan kumpikaan näistä tahoista eikä myöskään kansalliskaarti ole olleet missään tekemisissä israelilaisyhtiön kanssa.
Yhdysvalloissa WhatsApp-yhtiö on nostanut oikeusjutun NSO-yhtiötä vastaan tapauksessa, jossa 1 400 WhatsAppin asiakasta joutui salatarkkailun kohteeksi toissa keväänä. Tekstiviestien, sähköpostin ja valokuvien tarkkailun lisäksi haittaohjelma antoi mahdollisuuden salaa käynnistää kännykän mikrofoni ja kamera käyttäjänsä vakoilua varten.