Puolueiden kannatusluvuissa ei ole tapahtunut kovinkaan merkittäviä muutoksia tänään julkistetun HS-Gallupin mukaan mukaan. Ykkössijaansa koronakriisin aikana vahvistanut pääministeripuolue SDP on menettänyt kannatustaan 0,7 prosenttiyksikköä eli 21,2 prosenttiin.
Samaan aikaan vasemmistoliiton kannatus on noussut 0,8 prosenttiyksikköä 8,2 prosenttiin. Myös vihreät ovat vahvistaneet kannatustaan 0,5 prosenttiyksiköllä 11,3 huolimatta ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) rikosepäilyistä.
Kakkossijasta taistelevat perussuomalaiset ja kokoomus. Käytännössä puolueiden kannatus on samassa eli lähes 18 prosenttia. SDP:n kaula on kaventunut.
Vihreät keskustan kannoilla
Hiuksenhienosti vihreiden edellä on kannatustaan menettänyt keskusta 11,6 prosentin kannatuksella. Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin ero kohun jälkeen näyttää lisänneen puolueen äänestäjien epävarmuutta.
Puolueen kannatus on tullut kesäkuusta lähes prosenttiyksikön alaspäin. Lisäksi puolueuskollisuus on rapautunut yli kymmenen prosenttiyksikön verran.
Vain 58 prosenttia keskustaa äänestäneistä antaisi sille nyt äänensä. Kuukausi sitten osuus oli 69 prosenttia. Keskustan kannattajat ovat mekittävästi muita hallituspuolueita tyytymättömämpiä hallitukseen.
Puolueuskollisuus kukoistaa
Puolueiden kannattajat näyttävät heinäkuun mittauksessa pysyvän oman puolueensa äänestäjänä lukuun ottamatta keskustassa näkyvää epävarmuutta.
SDP:tä äänestäneistä 73 prosenttia uudistaisi tukensa puolueelle, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Samaa suuruusluokkaa on puolueuskollisuus myös kokoomuksessa, vasemmistoliitossa, perussuomalaisissa ja vihreissä, jotka pääsevät 70 prosentin tuntumaan.
Puolueilla jää vielä taisteltavaa.Vastaajista 29 prosenttia ei osannut tai halunnut sanoa, mitä puoluetta äänestäisi nyt eduskuntavaaleissa tai sanoi jättävänsä äänestämättä.
Epätietoisten osuus on alle pitkän aikavälin keskiarvon, joka on 32 prosenttia tammikuusta 2011 alkaen.
Hallituksella vahva tuki
Hallitus on saanut kansalaisilta vankan tuen koronakriisin aikana. Selvä enemmistö eli yli 70 prosenttia kansalaisista on pitänyt pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen toimia onnistuneena. Tämä ilmeni heinäkuun alussa tehdyssä mielipidemittauksessa.
Todellisia kannatusmuutoksia voi odottaa vasta syksyllä, kun politiikka käynnistyy toden teolla.
Tukea on tullut yli puoluerajojen myös oppositiosta. Nuivimmin hallitukseen suhtautuvat perussuomalaisten äänestäjät. Hallituksella on edelleen kansalaisten enemmistön tuki takanaan.
Hallituspuolueet – SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP – nauttivat nyt tehdyssä mittauksessa 56,7 prosentin luottamusta. Kesäkuussa vastaava luku oli 56,9 prosenttia.
Oppositio saa ilmatilaa syksyllä
Todellisia kannatusmuutoksia voi odottaa vasta syksyllä, kun politiikka käynnistyy toden teolla. Syyskuun budjettiriihen päätökset ovat nostattaneet jo nyt tunteita etenkin työllisyyspäätösten osalta.
Myös hallituksen keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnästä noussee vielä keskusteluun kesän kuluessa. Velkaelvytyksen ruotiminen ja työelämän rakennemuutosten vaatimukset ovat etenkin kokoomuksen hampaissa.
Oppositiolla on myös patoutunutta näyttöpainetta pitkän koronakevään ajalta, jolloin poliittisen keskustelun sävy muuttui. Politiikan agendaa hallitsivat koronaepidemian taltuttamistoimet eikä oppositiolla ollut hallitusta parempia eväitä koronakriisiin.
Yksi varma piirre poliittisessa keskustelussa noussee: Mikään hallituksen toimenpide ei riitä tai saa oppositiolta kiitosta.
Syksyllä alkavat näkyä myös kuntavaalit. Hallituspuolueista kuntavaalit on erityisen haasteen paikka keskustalle. Maakuntien puolueella on haastajana perussuomalaiset, joka on onnistunut rantautumaan joka niemeen ja notkelmaan.
Helsingin Sanomat teetti puoluekannatusmittauksen Kantar TNS Oy:llä. 15.6. – 10.7. Otoksen koko oli 2 168 henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.