Serbiassa ihmiset ovat osoittaneet jo useamman päivän ajan mieltä maan presidentti Aleksandar Vucicin sekavana pidettyä koronapolitiikkaa vastaan. Protesteja pidetään suurimpina useisiin vuosiin, ja ne ovat kestäneet jo päiviä.
Länsi-Balkaniin erikoistuneen vanhemman tutkijan Emma Hakalan mukaan protestien taustalla on sekä pidempiaikaista tyytymättömyyttä että akuutteja, koronaan liittyviä syitä.
– Koronarajoitukset ovat Serbiassa olleet vähän mielivaltaisia. Ne olivat ensin keväällä todella tiukkoja, mutta sitten niitä höllennettiin juuri ennen kesäkuun parlamenttivaaleja, mikä sai tartunnat kasvuun. Tämän jälkeen ihmisille ilmoitettiin käytännössä yhdessä yössä, että näiden tulisi jäädä jälleen kotiin täysiin eristyksiin, Ulkopoliittisessa instituutissa työskentelevä Hakala sanoo.
Kahakoiden seurauksena kymmeniä mielenosoittajia, sivustakatsojia ja toimittajia loukkaantui väkivaltaisuuksissa.
Hieman yli kahdeksan miljoonan asukkaan Serbiassa on todettu yli 18 000 koronatartuntaa. Tämä on reilusti enemmän kuin esimerkiksi väkiluvultaan suuremmassa naapurimaassa Unkarissa, jossa tartuntoja on todettu vain reilut 4 000.
Viime viikkoina tartunnat ovat olleet nousussa, ja mielenosoittajien mukaan syynä on nimenomaan sekava koronapolitiikka.
Heidän mukaansa nimenomaan koronarajoitusten höllennykset juuri ennen vaaleja sinkosivat tartunnat kasvuun. Protestoijien mukaan höllennyksillä haluttiin edistää presidentin oikeistokonservatiivisen ja venäläismielisen radikaalipuolueen (SRS) menestystä vaaleissa.
Presidentti yhä itsevaltaisempi
Pääkaupunki Belgradista useisiin serbialaiskaupunkeihin levinneitä mielenosoituksia on kuvattu suurimmiksi sitten vuoden 2000, jolloin maassa syrjäytettiin edesmennyt ex-presidentti, sotarikoksista syytetty Slobodan Milosevic.
Protestien taustalla on Hakalan mukaan myös pitkäaikaisempaa tyytymättömyyttä oikeistokonservatiiviseen presidentti Vuciciin, joka on käynyt viime aikoina yhä itsevaltaisemmaksi.
– Vucic ja hänen puolueensa ovat pyrkineet rajoittamaan poliittista oppositiota ja esimerkiksi keskittäneet mediaa voimakkaasti. Myös kesäkuun vaalien kohdalla oltiin huolissaan niiden avoimuudesta ja demokraattisuudesta, Emma Hakala sanoo.
Serbiassa on näkynyt samanlaista huolestuttavaa kehitystä kuin muissa itäisen Euroopan maissa Puolassa ja Unkarissa.
– Valta pyritään sementoimaan yhdelle puolueelle vähän samalla tavalla kuin Venäjällä. Lisäksi oppositio on varsin hajanainen ja erimielinen, minkä vuoksi siitä ei ole kamalasti haastamaan, Hakala sanoo.
Kahakoita ja poliisiväkivaltaa
Protesteissa on otettu kiinni kymmeniä ihmisiä, ja välillä mielenosoittajat ovat ottaneet paikoitellen väkivaltaisesti yhteen poliisin kanssa.
Viime viikolla protestoijat yrittivät tunkeutua sisälle maan parlamenttiin pääkaupunki Belgradissa, minkä vuoksi poliisi käytti kyynelkaasua ja otti yhteen mielenosoittajien kanssa.
Kahakoiden seurauksena kymmeniä mielenosoittajia, sivustakatsojia ja toimittajia loukkaantui väkivaltaisuuksissa.
Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Dunja Mijatovic ovat tuominneet poliisin väkivaltaisuuden mielenosoittajia kohtaan.
Protestien kasvaessa niihin on liittynyt mukaan myös esimerkiksi äärioikeistolaisia ja rokotevastaisia ryhmiä.
Oppositiopuolueet ovat väittäneet, että presidentti Vucic ja Serbian tiedustelupalvelu ovat käyttäneet äärioikeistolaisia ryhmiä kaapatakseen mielenosoituksen ja heikentääkseen protestoijien sanomaa.
– Mukana on ollut provokatiivisia elementtejä, joista on ollut vähän epäselvää, että kenen aikaansaannosta ne ovat olleet, Hakala sanoo.
Vucic on itse on kiistänyt protesteihin sekaantumisen. Hän on syyttänyt protestoijia niin hallituksen kaatamisyrityksistä kuin siitä, että nämä yrittävät heikentää hänen asemaansa käynnissä olevissa neuvotteluissa Kosovon kanssa.
Kosovo-neuvottelut alkoivat
Serbia ja Kosovo ovat aloittaneet tällä viikolla neuvottelut maiden välisten suhteiden normalisoinniksi EU:n kanssa. Taustalla on kiista siitä, että Serbia ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä, toisin kuin valtaosa maailman maista, Suomi mukaan luettuna.
– Protesteilla on suhteellisen vähän tekemistä Kosovon kanssa. Mukana on ollut myös äärinationalistisia elementtejä, mutta suuri enemmistö ei linkitä Kosovo-kysymystä protesteihin, Hakala sanoo.
Hakala arvioi, että mielenosoitukset ovat hiljalleen hiipumassa. Samalla poliittiset ongelmat pysynevät tapetilla.
– Tämän viikon puolella mielenosoitukset ovat vähän laantuneet ja olleet rauhanomaisempia. Tilanteen kehittymiseen kuitenkin vaikuttanee se, miten esimerkiksi koronatilanne nyt etenee.
Lähteinä myös Washington Post ja koronatartuntoja seuraava Worldometer.