Lehtikuva/Aryanto

Yllättävän moni eli lähes puolet suomalaisista arvioi koronavirusepidemiaan olevan luonnon oma tapa vähentää liikakansoitusta ja huolehtia ympäristön ja ilmaston kantokyvystä. Harvempi eli vajaa kolmannes on toista mieltä.

Moni suomalainen vaikuttaa tulkitsevan, että pandemiakriisi ei ole luonnon kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta irrallinen prosessi, vaan että ne liittyvät loogisesti yhteen, tulkitsee EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen tulkitsee blogissaan EVAn Arvo- ja asennetutkimusta.

Naisista selvästi suurempi osuus eli 55 prosenttia pitää koronavirusta jonkinlaisena luonnon vastaiskuna. Miehistä tätä mieltä on 44 prosenttia. Akateemiset eli muita paremmin koulutetut uskovat muita harvemmin koronaepidemian olevan luonnon itsesäätelyä.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC kiinnitti vuonna 2018 julkaistussa 1,5 asteen erikoisraportissaan huomiota siihen, että ilmaston lämpeneminen lisää tartuntatautien levinneisyysalueita ja tarttuvuutta.

Naisista selvästi suurempi osuus eli 55 prosenttia pitää koronavirusta jonkinlaisena luonnon vastaiskuna.

Väestönkasvun tiedetään liittyvän tarttuvien tautien lisääntymiseen. Eläimet toimivat väli-isäntinä tautien leviämisessä ja lisääntyvä maankäyttö johtaa potentiaalisten väli-isäntien lisääntyneisiin ihmiskontakteihin.

Perussuomalaiset odottavat ihmettä ja vähät välittävät ympäristönmuutoksesta

ILMOITUS

Muita taustamuuttujia enemmän vaihtelua ilmeni arvioitaessa puolueiden kannattajien välisiä eroja. Useammasta rinnakkaisesta suhtautumistavasta kielii se, että sosioekonomisista ryhmistä johtavassa asemassa olevat ja työntekijät uskovat molemmat luonnon itsesääntelyyn.

Perussuomalaisten kannattajista jopa 63 prosenttia eli selvä enemmistö on sitä mieltä, että koronavirusepidemia on luonnon oma tapa vähentää liikakansoitusta ja huolehtia ympäristön ja ilmaston kantokyvystä.

Keskimääräistä vähemmän luonnon itsesäätelymekanismiin uskotaan keskustassa 42 prosenttia, vasemmistoliitossa 38 prosenttia, RKP:ssä 31 prosenttia ja kristillisdemokraateissa 27 prosenttia.

Perussuomalaiset erottuvat selvästi myös siinä, että kannattajat ovat vähiten huolestuneita ilmastonmuutoksesta. Metelisen mukaan tämä voi selittää sitä, miksi heille ihmisen toiminnan ulkopuolelta tuleva ratkaisu on houkuttelevampi ilmastonmuutoksen torjumiseksi kuin omat toimet.

Vain kolmannes puolueen kannattajista haluaa ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vajaa puolet on toista mieltä.

Uhkakuva ilmastonmuutoksesta loiventunut

Koronaepidemian pahimmassa vaiheessa suomalaisille tehty EVAn arvokysely osoittaa myös muutoksia arvoissa. Suhtautuminen ilmastonmuutokseen on muuttunut.

Suomalaisista 69 prosenttia on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on aikamme suurin ympäristöuhka, jonka torjumiseksi on nopeasti ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikissa maissa.

Vuosi sitten tätä mieltä oli kaksi kolmasosaa eli 75. Marinin hallitus on nostanut ilmastonmuutoksen torjunnan yhdeksi keskeisimmistä hallitusohjelman tavoitteista.

Eniten ilmastonmuutoksesta huolestuneita vihreät ja vasemmisto

Eniten asenteet jakaantuvat puoluekannatuksen mukaan. Vihreiden äänestäjistä käytännössä kaikki eli 98 prosenttia pitää ilmastonmuutosta suurimpana ympäristöuhkana, jonka eteen on ryhdyttävä nopeasti tehokkaisiin toimiin.

Seuraavaksi eniten ilmastonmuutoksesta ovat huolissaan vasemmistoliiton kannattajat 92 prosenttia ja SDP:n 84 prosenttia. Yli puolet eli 73 prosenttia ilmaisee ilmastohuolta RKP:n, kokoomuksen 70 prosenttia ja keskustan 68 prosenttia. Toisessa ääripäässä on perussuomalaiset.

Uhkakuvat muutoksessa

Suhtautumisessa uhkiin on tapahtunut huomionarvoisia muutoksia parin vuoden takaisesta.

Ilmaston lämpeneminen on pudonnut huolenaiheiden listalla neljänneksi, kun se pari vuotta sitten oli ykkösenä. Huolenaiheena ilmastonmuutoksen on talouskriisin ja pandemioiden lisäksi ohittanut myös pelko uudesta hallitsemattomasta siirtolaisaallosta Eurooppaan.

Pandemioita ja tarttuvia tauteja pitää uhkana vajaa kolme neljästä. Verrattuna kahden vuoden takaiseen suhtautumisessa pandemioihin on tapahtunut odotetusti iso muutos, joka kielii koronaviruspandemian shokkivaikutuksesta: laajamittaista pandemiaa ei osattu odottaa.

EVA selvitti Arvo- ja asennetutkimuksessaan , miten pandemia on vaikuttanut suomalaisten asenteisiin. Kysely toteutettiin 26.3.–3.4.2020 koronakriisin ollessa pahimmillaan.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!