Lehtikuva/Janek Skarzynski

Presidentinvaalin tulos vahvistaa kansalliskonservatiivisen Laki ja oikeudenmukaisuus -puolueen (PiS) asemaa ja luo sille edellytyksiä kaivautua yhä syvemmälle yhteiskunnan rakenteisiin, hallintoon, oikeuslaitokseen ja julkiseen mediaan. PiS valjasti valtiokoneiston, myös Puolan television ja radion, kampanjoimaan oman ehdokkaansa puolesta.

Istuva presidentti Andrzej Duda jatkaa tehtävässään seuraavat viisi vuotta. Vastapainona on ilmeisen vahvistunut oppositio, jonka näkyvimmäksi nimeksi nousi vaalissa niukasti toiseksi jäänyt Varsovan pormestari Rafal Trzaskowski.

Duda sai äänistä 51,2 ja Trzaskowski 48,8 prosenttia. Ääniä oli vielä pieni määrä laskematta, mutta niiden vaikutus on prosentin kymmenysten luokkaa. Äänestysaktiivisuus nousi puolalaisella mittapuulla korkeaksi, 67,9 prosenttiin. Viisi vuotta sitten se oli vain 55,3 prosenttia.

Duda sai vahvistusta äärioikealta

PiS liittolaisineen on enemmistönä sejmissä, alahuoneessa, mutta oppositio hallitsee senaattia.

Tuloksesta on luettavissa, että Duda onnistui näyttävästi äärioikeistoon suuntaamallaan kampanjalla saamaan taakseen ensimmäisellä kierroksella pudonneen äärilaidan Krzyztof Bosakin kannattajista valtaosan. Duda jopa spekuloi tarkoituksenmukaisesti rokotusten pakollisuudella, koska äärioikeistossa rokotusvastaisuus on laajaa. Ensimmäisellä kierroksella Duda sai 43,5 prosenttia äänistä.

Dudalla on vahvin kannatus maaseutumaisilla alueilla ja pikkukaupungeissa, maantieteellisesti itä- ja kaakkoisosissa Puolaa.

Trzaskowski, jonka ääniosuus oli kaksi viikkoa sitten 30,4 prosenttia, keräsi eniten kannatusta suurissa kaupungeissa sekä Puolan länsi- ja pohjoisosissa. Hän sai taakseen – ennakkoarvioiden mukaisesti – pääosan ensimmäisellä kierroksella sivuun jääneiden ehdokkaiden äänistä. Myöhempi tutkimus kertonee, kumpi ehdokkaista hyötyi äänestysaktiivisuuden 3,5 prosenttiyksikön noususta.

ILMOITUS

PiS muokkaa Puolaa mieleisekseen

Puolassa on runsaat kolme vuotta seuraaviin parlamenttivaaleihin. Kansalliskonservatiiveilla on mahdollisuus halutessaan käyttää tämä aika asemansa lujittamiseen yhteiskunnan rakenteissa. Tahtia on lyömässä PiS-puolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski, 71. Hänen joukoissaan on oikeistoradikalismi vahvistunut viime aikoina.

PiS liittolaisineen on enemmistönä sejmissä, alahuoneessa, mutta oppositio hallitsee senaattia. Sejm voi kuitenkin enemmistöllään kumota senaatin päätökset, jos tämä asettuu hallitusta vastaan. PiS voi muokata lainsäädäntöä haluamakseen. Sillä ei ole kuitenkaan määräenemmistöä, jolla se voisi sementoida valtansa perustuslailla, kuten on laita Unkarissa.

Presidentti voi käyttää veto-oikeutta parlamentin päätöksiin, mutta parlamentti voi kolmen viidesosan enemmistöllä kumota veton. Andrzej Duda tuskin asettuu Kaczynskiä vastaan käyttämällä veto-oikeuttaan.

Kaczynski kumppaneineen joutuu kuitenkin harkitsemaan, millaisella linjalla vallan säilyttäminen seuraavien parlamenttivaalien jälkeen olisi varminta, räväkästi omillaan jatkaen vai pyrkien jonkinasteiseen yhteistyöhön opposition kanssa.

Oppositio vahvistui

Puolassa on viime vuosina ollut kansalaisten näkyvää liikehdintää ja suuriakin mielenosoituksia hallitusta vastaan yksittäisissä kysymyksissä.

Puoluetason poliittinen oppositio on sen sijaan ollut hajanainen. Kahdeksan vuotta hallinnut keskustaoikeistolainen Kansalaisfoorumi (PO) lamaantui vuoden 2015 vaalitappiosta. Vasemmisto on jo vuosia ollut heikko ja hajanainen.

Presidentinvaalien tuloksena oppositio sai lisää voimaa, mikä näkyy eniten keskustaoikeiston vahvistumisena ja Trzaskowskin nousuna sen johtohahmoksi. Hänen pitäisi kuitenkin kyetä yhteistyöhön muun opposition, kuten vasemmiston kanssa, jotta oppositiosta muodostuisi todella varteenotettava vastapaino hallitusvaltaa käyttäville.

Jos tyytymättömyys kansalliskonservatiivista politiikkaa kohtaan saa edelleen puolalaisia liikkeelle, saattaa se olla tehokkaana jarruna Puolan muokkaamiselle yhä autoritaarisemmaksi.