Lehtikuva/Oli Scarff

Amnestyn tuore raportti tuo esiin epäkohtia, joita terveydenhuollon ammattilaiset sekä muut välttämättömien alojen työntekijät ovat kohdanneet koronakevään aikana. Suomessakin on puutteita ollut esimerkiksi suojavarusteiden saatavuudessa.

Amnestyn tänään maanantaina julkaisemasta Exposed, silenced, attacked: failures to protect health and essential workers during the COVID-19 pandemic -raportista selviää, että maailmalla ainakin 3 000 terveydenhuollon ammattilaista on kuollut koronavirustartunnan vuoksi.

Asiantuntijoiden mukaan luku on varovainen arvio ja kuolleita on todennäköisesti enemmän. Arvio perustuu 79 eri maasta kerättyyn tilastotietoon. Eniten terveydenhuollon työntekijöitä on kuollut Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Venäjällä.

Suomessakin pulaa suojavarusteista

Eniten terveydenhuollon työntekijöitä on kuollut Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Venäjällä.

Lähes jokaisessa tutkimuksessa mukana olleessa maassa raportoitiin puutteita suojavarusteissa. Ongelmiin on törmätty myös Suomessa.

– Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan suojavarustepula johti pahimmillaan siihen, että laitoshuoltaja saattoi joutua käymään koronaepäiltyjen ja -positiivisten potilashuoneissa ilman suojavarusteita, kertoo Mariko Sato, Amnestyn Suomen osaston talous- ja sosiaalioikeuksien asiantuntija tiedotteessa.

– Joissakin tapauksissa henkilöstö hankki suojavarusteita omilla rahoillaan. Suojavarustepulaa ilmeni kuukausikaupalla. Tällaista ei saisi tapahtua. Viranomaisten tehtävänä on tarjota työntekijöille riittävät suojavarusteet tarpeettomien riskien vähentämiseksi. On selvää, ettei tässä onnistuttu riittävän hyvin, Sato toteaa.

ILMOITUS

Ilmaisunvapautta loukattu

Useissa maissa lääkäreitä tai hoitajia on irtisanottu sen jälkeen, kun he ovat osoittaneet mieltään varustepulasta. Pahimmillaan viranomaiset ovat syyttäneet hoitajia ja lääkäreitä valeuutisten levittämisestä, mikä on johtanut pidätyksiin ja syytteisiin esimerkiksi Egyptissä ja Venäjällä.

Suomessa hoitohenkilöstöllä teetettiin pitkiä työpäiviä ja saatettiin siirtää uusiin työtehtäviin. Samaan aikaan, kun työntekijät joustivat, heidän vuosilomiaan saatettiin lykätä tai jäädyttää.

– Monet olivat raskaan koronakevään jälkeen epätietoisia, onko heillä lainkaan kesälomaa tänä vuonna. Työn kuormittavuus on joiltain osin ollut kohtuutonta, Sato toteaa.

Koronavirus leviää yhä maailmalla. Amnesty kannustaa hallituksia arvioimaan epidemian aikaisia toimiaan kriittisesti ja puolueettomasti, jotta tulevista pandemioista selvitään ihmisoikeuksia kunnioittaen.