Jarno Mela

Vasemmistoliitto ei ole valmis leikkaamaan työttömyysturvaa ylipäätäänkään, mutta ei varsinkaan tilanteessa, jossa Suomessa on iso määrä lomautettuja ja irtisanomisuhan alla olevia ihmisiä.

STT kysyi puolueilta keinoja lisätä työllisyyttä. Hallituksen vasemmistopuolueiden mielestä keskeisiä työllisyystoimia olisivat päivähoitomaksujen alentaminen ja pidemmällä aikavälillä oppivelvollisuuden pidentäminen. STT kysyi hallituspuolueilta ja isoimmilta oppositiopuolueilta, mikä on akuutein työllisyystoimi, josta pitäisi päättää.

– Päivähoitomaksujen alentamisella olisi tuntuvia kannustinvaikutuksia,ja se lisäisi lapsiperheiden käytössä olevia tuloja, sanoo SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Se parantaisi hänen mukaansa myös vanhempien työllisyyttä.

Ikääntyneiden työllisyyden nostamisessa tehokas keino olisi vihreiden mielestä eläkeputken rajaaminen.

Oppivelvollisuuden pidentäminen on hänen mukaansa tärkeä pidemmän aikavälin rakenteellinen uudistus, koska työelämän muutokset edellyttävät nykyään toisen asteen tutkintoa.

Myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mielestä olennaista on tehdä yllämainittujen uudistusten kaltaiset toimet, jotka parantavat työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Arhinmäen mukaan puolue ei kuitenkaan ole linjannut mitään järjestystä, mitkä olisivat akuuteimpia toimia.

ILMOITUS

– Olemme lähteneet siitä, että yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa käydään läpi tämä kokonaisuus. Olemme valmiita ilman muuta tekemään työllisyystoimia, jotka aidosti parantavat työllisyyttä.

Työttömyysturvaa ei vasemmistoliitto ole valmis leikkaamaan ylipäätäänkään, mutta ei varsinkaan tilanteessa, jossa Suomessa on iso määrä lomautettuja ja irtisanomisuhan alla olevia ihmisiä. Se toisi Arhinmäen mielestä entistä enemmän epävakautta talouteen.

Vasemmistoliitossa on alettu empiä, onko hallituksen realistista nostaa työllisyystavoitetta 60 000:sta. Arhinmäen mielestä työllisyyden nostamiselle pitää asettaa kovat tavoitteet, mutta hänen mukaansa on mahdotonta sanoa, mikä on realistista, kun ei tiedetä esimerkiksi, mikä on syksyllä tautitilanne.

Suomi on vientivetoinen maa, joten asiaan vaikuttaa hyvin paljon tilanne myös muualla maailmassa ja erityisesti EU-maissa.

– On helppo vaatia lukuja ja sanoa, että tänne pitää päästä tai tämä pitää toteuttaa, mutta jos katsoo todellisuutta ja maailmaa, jossa me nyt elämme, on hirveän vaikea mitään tiukkoja lukuja lyödä lukkoon, Arhinmäki sanoo.

Tukea eläkeputken rajaamiselle

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jenni Pitkon mukaan toimien järjestykseen on vaikeaa ottaa kantaa, mutta niitä tarvitaan joka tapauksessa useita.

Ikääntyneiden työllisyyden nostamisessa tehokas keino olisi vihreiden mielestä eläkeputken rajaaminen. Pitkon mukaan myös sen poistamisesta keskustellaan.

Eläkeputki tarkoittaa sitä, että noin 60-vuotiailla on mahdollisuus työttömyyspäivärahan pidennykseen juuri eläkeiän kynnyksellä.

Nopeampien toimien rinnalla tarvitaan Pitkon mukaan pitkän tähtäimen uudistuksia, joilla kehitetään esimerkiksi osaamista.

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli nostaa hänkin esiin ikääntyneet, joiden työllisyydessä olisi parantamisen varaa. Suomella ei hänen mukaansa ole varaa siihen, että jo alle 60-vuotiaiden työllistymismahdollisuudet vaikeutuvat.

– Vahvempi työllisyys ei ole vain kansantaloudellinen asia. Se on tärkeää myös ihmisten elämänhallinnan ja elämänlaadun kannalta, Kalli kirjoittaa vastauksessaan.

RKP ja kokoomus laajentaisivat paikallista sopimista

RKP:n eduskuntaryhmän mielestä ensimmäisenä työllisyystoimena tulisi mahdollistaa paikallinen sopiminen nykyistä laajemmin.

– Etenkin yritysten toipuessa koronasta olisi tärkeää, että paikallisesti on mahdollista sopia yritysten ja työntekijöiden etujen mukaisesti, sanoo RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Hänen mielestään työllisyystavoitetta on välttämätöntä nostaa, sillä korkeampi työllisyysaste on ainoa tapa välttyä muuten edessä olevilta leikkaustarpeilta. Adlercreutzin mielestä ei kuitenkaan pidä tuijottaa uusien työllisten absoluuttista määrää.

– Oleellisempi mittari on työllisyysaste, ja siinä 75 prosenttia on tärkeä välitavoite.

Oppositiopuolue kokoomus aloittaisi työllisyysurakan antamalla pienille yrityksille samat paikallisen sopimisen mahdollisuudet kuin isoillekin. Puolueen mielestä on selvä ongelma, että iso osa yrityskentästä ei voi sopia palkoista, työajoista ja vuosilomista työpaikalla.

Perussuomalaisten mielestä tarvitaan veronalennuksia ja rakenteellisia uudistuksia kuten sosiaaliturvauudistus, jotta kansalaisten ostovoima paranee, työn vastaanottamisen kannustusloukut purkautuvat ja yrittäminen helpottuu.