IPS/Stella Paul

Goalaisen maalaiskylän naisten luonnonaineista valmistamat terveyssiteet vähentävät muovijätettä .

Jayashree Parwar ei ole paljon matkustellut goalaisen kotikylänsä Bicholimin ulkopuolella. Silti hän on tavoittanut naisia kymmenissä kaupungeissa kautta maan intiimihygieniatuotteellaan, jota hän valmistaa yhteisönsä naisten kanssa.

Tuotteen nimi on Sakhi (Ystävä). Se on ensimmäinen Goassa luonnonmukaisista materiaaleista valmistettu terveysside. Muovia siinä ei ole yhtään. Useimmissa nykyisissä kuukautissuojissa on muovia yli 90 prosenttia eli yhtä paljon kuin neljässä muovikassissa.

Goa on Intian pienimpiä osavaltioita, mutta suurelta osin kukoistavan turismiteollisuutensa vuoksi se tuottaa muovijätettä 7 300 tonnia vuodessa. Muovijäte onkin osavaltion suurimpia ongelmia, ja Goa tähtää muovittomuuteen jo vuoteen 2022 mennessä.

Naisilla ei ole varaa mainostaa tuotettaan, mutta sana kiirii ja sosiaalinen media sekä kasvava ympäristötietoisuus auttavat.

Parwar ei tunne tilastoja, mutta hän on tietoinen kasvavasta muoviongelmasta.

– Minne tahansa menetkin, siellä on muovia. Jokaisella rannalla on muovikasoja. Kuppeja, pulloja, lusikoita ja niin edelleen, turistien ja hotellien käyttämiä tavaroita. Mutta myös me paikalliset käytämme paljon muovia, varsinkin kauppakasseja, Parwar kertoo.

ILMOITUS

Sakhi-siteet ovat hänen tapansa vähentää muoviroskaa.

Maja, vähän rahaa ja prässi

Parwar aloitti kolmen muun kylänsä naisen kanssa terveyssiteiden valmistuksen kesällä 2015. Naiset jakavat samanlaisen taustan: kukaan ei ole opiskellut peruskoulua pitemmälle, kaikki kuuluvat pienituloisiin ja unelmoivat paremmasta elämästä perheelleen ja lapsilleen.

Alussa heillä oli vain pieni peltikattoinen maja työpajana, muutaman sadan rupian (100 rupiaa on noin 1 euro) pääoma ja paikallisen lääkärin Subbu Nayakin lahjoittama prässi. Nayak myös opetti naisia valmistamaan siteitä ja saattoi heidät yhteen naapuriosavaltio Tamil Nadussa toimivan raakamateriaalin toimittajan kanssa.

Valmistusprosessi on melko yksinkertainen. Yhden terveyssiteen valmistamiseen menee viitisen minuuttia, Parwarin kollega Nasreen Sheikh kertoo.

– Ensin me jauhamme puukuidun, sitten asetamme jauhon muottiin, prässäämme ja käärimme kuitukankaaseen, kiinnitämme yhdelle puolelle voipaperia ja lopuksi steriloimme, Sheikh selittää.

– Me käytämme materiaaleja, jotka ovat täysin luonnollisia. Mikään ei aiheuta kutinaa tai ihoärsytystä, ja side kompostoituu kahdeksassa päivässä, kolmas ryhmän jäsen, Alita Pilgaonkar kertoo.

Muualla kuin kompostissa side maatuu noin kahdessa viikossa.

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta.

Online-kauppa kannattaa

Aluksi naisilla oli kyllä prässi ja taito käyttää sitä, mutta ei asiakkaita. Heillä ei ollut myöskään aiempaa kokemusta liiketoiminnasta tai markkinoinnista.

– Me päätimme myydä Amazonissa, sillä kenelläkään meistä ei ole aikaa tai keinoja markkinoida siteitä kaupoissa tai kauppakeskuksissa. Sitä paitsi online-asiakkaita saamme myös Goan ulkopuolelta, Parwar sanoo.

IPS/Stella Paul

Naisilla ei ole varaa mainostaa tuotettaan, mutta sana kiirii ja sosiaalinen media sekä kasvava ympäristötietoisuus auttavat.

Siteet ovat halvempia kuin useimmat suositut merkkituotesiteet, mutta pienen voiton niistä silti saa.

Kuukautisiin voi luottaa

Yrityksen kohtaamista esteistä pahimpia on ollut pankkilainojen saamisen vaikeus. Neljä vuotta kamppailtuaan naiset ovat pankkien toistuvista hylkäyksistä huolimatta onnistuneet siirtymään piskuisesta peltihökkelistä isompiin tiloihin, joita voi jo kutsua pieneksi tehtaaksi. Tuotantoa on nyt tuhat sidettä kuukaudessa.

Koronakriisillä on ollut vaikutuksensa. Siteiden raakamateriaalin toimittaja lopetti ja melkein kaatoi naisten firman, mutta he onnistuivat löytämään Mumbaista toisen. Myyntikin on vähentynyt, mutta Parwar luottaa nopeaan toipumiseen kriisin jälkeen.

Hän tietää, että vaikka mitä tapahtuisi, naisten kuukautiset eivät lopu.

Englanninkielinen versio