Naisjärjestöjen Keskusliitto ehdottaa, että eduskunnan puhemiehen nimike vaihdetaan puheenjohtajaksi.
Liitto perustelee ehdotustaan sillä, että sukupuolitetuista ammattinimikkeistä luopuminen yhteiskunnan näkyvimpiä tehtäviä myöten viestisi vahvasti Suomen sitoutumisesta sukupuolten tasa-arvon todelliseen toteuttamiseen ja sen merkityksen tunnistamiseen yhteiskunnan hyvinvoinnille.
– Käyttämämme sanasto vaikuttaa vahvasti siihen, kenelle miellämme tietyn ammatin tai tehtävän kuuluvan, liitto arvioi tiedotteessaan torstaina.
Eduskunnalla on velvollisuus osoittaa arvojohtajuutta.
Se muistuttaa siitä, että tämän osoittaa myös sukupuolentutkimuksen tohtori Mila Engelbergin vuonna 2016 ilmestynyt väitös: ihmiset tulkitsevat mies-päätteisten ammattinimikkeiden tarkoittavan useammin miestä kuin niiden sukupuolineutraalien vastineiden.
– Puhemiehen nimikkeen päivittäminen puheenjohtajaksi olisi eduskunnalta vahva viesti siitä, että sukupuolitetut luottamustehtävä- ja ammattinimikkeet ja niihin liittyvät ennakkokäsitykset toimijan sukupuolesta kuuluvat historiaan, sanoo Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja, RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet.
– Eduskunnalla on mahdollisuus ja velvollisuus osoittaa tässä asiassa arvojohtajuutta.
Suuri periaate
Liitto toteaa, että nykyisin nimikkeen ei ajatella kuvastavan tehtävän hoitajan sukupuolta. Tälläkin hetkellä eduskunnan puhemiehenä toimii nainen.
– Tutkimusten mukaan nimikkeellä on kuitenkin merkitystä. Nimike vaikuttaa myös siihen, miten ihmiset arvioivat johtotehtäviin valittavien johtajuusominaisuuksia, se sanoo.
Liitto muistuttaa myös siitä, että Ranskan ja Saksan kaltaisissa suurissa EU-maissa parlamenttia johtaa puheenjohtaja.
– Kyseessä on käytännössä pieni asia, jolla on kuitenkin suuri periaatteellinen, eduskunnan instituutiota, kieltä ja sitä kautta koko yhteiskuntaa tasa-arvostava merkitys. Eikö juuri nyt olisi hyvä aika myös eduskunnan nopeuttaa tasa-arvokehitystä omalla esimerkillään? Biaudet kysyy.
Liitto toteaa, että ammattialat ovat jakaantuneet Suomessa poikkeuksellisen vahvasti mies- ja naisvaltaisiin aloihin, mikä vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi naisten palkkaukseen ja myöhemmin eläkkeisiin.
– Sukupuolineutraalit ammattinimikkeet ovat konkreettinen askel kohti entistä tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Tämä tulee huomioida myös hallituksen valmisteilla olevassa kansalliskielistrategiassa.
Viime syksynä nimikkeen vaihtamisesta nousi keskustelu, kun vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela kutsui puhemiestä puheenjohtajaksi eduskunnan istunnossa. Edellisen kerran asiasta keskusteltiin vuonna 2017, kun Aamulehti otti käytännöksi kirjoittaa eduskunnan puheenjohtajasta puhemiehen sijaan.
Asiasta tehtiin myös kansalaisaloite syksyllä 2019, mutta se keräsi vain 341 kannatusilmoitusta.