All Over Pres

Koronavirukseen menehtyneiden, Ischglissä tartunnan saaneiden saksalaisten omaiset ovat haastaneet oikeuteen itävaltalaisia poliitikkoja ja matkailuyrittäjiä.

Itävallan Alppien hiihtokeskus Ischgl tuli maaliskuussa tunnetuksi ”viruslinkona”. Ishcglissä saadut tartunnat levittivät koronaa erityisesti Saksaan ja Pohjoismaihin.

Paznaun laaksossa sijaitsevassa Ischglissä ei vaarallisinta ollut laskettelu, vaan villi after ski -elämä, jonka ansiosta paikkakunta tunnettiin ”Alppien Ibizana”. Jälkeenpäin kävi ilmi, että laaksossa oli jo tiedetty koronaepidemiasta, mutta taloudellisista syistä hiihtokeskuksia ei suljettu ennen kuin oli myöhäistä.

Itävallan yleisradioyhtiö ORFin mukaan yli 11 000 EU-kansalaista sai hiihtosesongin aikana koronatartunnan Itävallasta, suurin osa Ischglissä ja sen lähellä olevissa hiihtokeskuksissa.

Matkailijoita ei varoitettu, vaan lauantaina 7. maaliskuuta majoitusviikon vaihtuessa paikalle tuli uusi joukko turisteja.

Luku on hurja, kun ottaa huomioon, että Ischglissä on 1 600 asukasta. Vasta-ainetutkimusten mukaan 42 prosenttia kylän asukkaista on ollut viruksen kantajia.

Suoraan Ischglissä saatujen tartuntojen lisäksi viruslingossa vierailleet levittivät koronaa kotimaissaan paluunsa jälkeen.

ILMOITUS

Ainakin 27 kuoli

Saksalaisen Der Spiegel -lehden mukaan ainakin 27 ihmistä joutui maksamaan hengellään hiihtolomastaan Ischglissä. Heistä suurin osa oli saksalaisia.

Der Spiegel kertoi maanantaina, että menehtyneiden omaiset ovat nostaneet Saksassa oikeusjuttuja itävaltalaisia poliitikkoja., hotellinomistajia ja hiihtohissiyrittäjiä vastaan. Kanteita on jätetty sekä Ischgliä lähellä olevan Innsbruckin syyttäjänvirastoon että Wienin talousrikoksia käsitteleville syyttäjille.

Kanteissa perätään vastuuta siitä, että hiihtokeskusten annettiin toimia täysillä vielä kymmenen päivää sen jälkeen kun ensimmäiset varoitukset koronasta oli annettu. Miksi viivyteltiin niin kauan? Oliko syynä ahneus?

Omaiset kyseenalaistavat koko ketjun toiminnan, aina hotellinomistajista Itävallan hiihtokeskuspaikkojen pormestarien ja Tirolin aluehallinon kautta Itävallan liittokansleriin asti.

Tapausten kulku

Ensimmäinen Tirolissa tiedetty koronatapaus havaittiin 25. helmikuuta Innsbruckin Grand Hotel Europassa.

26. helmikuuta islantilainen turisti valitti koronatyyppisiä oireita Ischglissä. Seuraavana päivänä islantilainen ryhmä kävi after ski -baari Kitzlochissa, myöhemmin surullisen kuuluisaksi tulleessa.

Maaliskuun 3. päivänä islantilaisten matkanjohtaja ilmoitti tartunnoista heidä hotelliinsa Ischglissä. Maaliskuun 4. päivänä Islanti ilmoitti tartunnoista eurooppalaiselle varoitusjärjestelmälle.

Der Spiegelin mukaan Itävallan terveysministeriö välitti tiedon tartunnoista liittokanslerinvirastolle ja Tirolin viranomaisille. Ischglissä perustettiin kriisiryhmä.

Matkailijoita ei varoitettu, vaan lauantaina 7. maaliskuuta majoitusviikon vaihtuessa paikalle tuli uusi joukko turisteja. Seuranneella viikolla tuli uusia vahvistettuja koronatartuntoja, Kitzloch-baari desinfioitiin ja joitakin muita toimenpiteitä tehtiin, mutta esimerkiksi baarit, ravintolat ja hiihtohissit jatkoivat normaalia toimintaansa.

Vasta keskiviikkona 11. maaliskuuta ilmoitettiin, että hiihtokausi päätetään ennenaikaisesti lauantaina 14. maaliskuuta. Perjantaina 13. maaliskuuta liittokansleri Sebastian Kurz ilmoitti, että Paznaunlaakso asetetaan karanteeniin. Matkailijat ja kausityöntekijät ryhtyivät kiireellä poistumaan paikalta.