IPS/Sana Altaf

Enemmistö orpokotien lapsista ei ole orpoja.

Koronapandemialla on ollut yksi merkittävä vaikutus niin kutsuttuihin orpokoteihin: yhteiskunnan sulkeminen ja etäisyydenpito on useimmiten johtanut siihen, että laitoksissa on aiempaa vähemmän henkilökuntaa huolehtimassa lapsista.

Henkilökunnan vähäisyys väistämättä johtaa suurempaan lasten kaltoin kohtelun riskiin. Esimerkiksi Bangladeshissa, Kambodzhassa, Intiassa, Keniassa ja Ukrainassa on ymmärretty, ettei kriisiaikana ole mahdollista tarjota riittävää hoivaa. Siksi monia orpokoteja on joko suljettu tai niihin on lakattu ottamasta lisää lapsia.

Kun lapsia on jouduttu lähettämään takaisin perheisiinsä, kunnollista suunnittelua, tukea ja seurantaa on ollut vain harvoin.

Taloustaantuma voi muuttua lasten laitostamisen pääsyyksi.

Se, että lapsia on orpokodeista lähetetty takaisin perheisiinsä, saattaa yllättää. Useimmat orpokodeissa kautta maailman elävistä lapsista eivät itse asiassa ole orpoja– yli 80 prosentilla on vähintään yksi elossa oleva vanhempi.

Monet lapset on lähetetty laitoksiin lastensuojelullisista syistä, joskaan ei siksi, että lapsi olisi kodissaan kokenut väkivaltaa tai laiminlyöntiä. Syyt ovat sosioekonomisia: perheen tulot eivät riitä lasten elättämiseen tai asumisolosuhteet ovat sietämättömät. Perheet tarvitsisivat enemmän tukea, etenkin ne, joilla on vammaisia lapsia.

ILMOITUS

Uhkana laitostuminen

Perheiden tilanteet eri maissa vaihtelevat, mutta kaikkialla on kyse talousvaikeuksista. Esimerkiksi Etiopiassa, Intiassa ja Guatemalassa kuivuuden ja kadon lannistamat maanviljelijät turvautuvat lastensa lähettämiseen orpokoteihin.

Afrikassa ja Etelä-Aasiassa taas koulutuksen viimeaikainen yksityistämisaalto on johtanut siihen, ettei köyhillä perheillä ole varaa laittaa lapsiaan kouluun. Vanhemmat lankeavat niin sanottujen orpokotien lupauksiin antaa lapsille koulutus ja sen kautta parempi elämä.

Koronapandemia uhkaa juurruttaa laitostamisen kulttuurin entistäkin syvemmälle. Todennäköisellä globaalilla taantumalla on vaikutuksensa. Lähihistoria näyttää, että taloustaantuma voi muuttua lasten laitostamisen pääsyyksi, kuten Bosnia-Hertsegovinassa sodan jälkeen 1990-luvun puolivälissä. Siellä orpokotien määrä nelinkertaistui.

Historia voi toistua, vaikka tutkimus osoittaa, että laitoshoito on haitallista kaikille ihmisille ja varsinkin lapsille. Siitä koituu pitkäaikaista haittaa terveydelle ja psykososiaaliselle kehitykselle.

Englanninkielinen versio