Lehtikuva/Vesa Moilanen

Koronaepidemia toi esiin suomalaisen sosiaaliturvan eli palvelujen ja toimeentuloa turvaavien rahallisten etuuksien, haavoittuvuuden poikkeusoloissa.

Viimesijaisen toimeentuloturvan käyttäjien valtava määrä, velkaongelmien kasvu ja ruoka-avun tarpeen lisääntyminen paljastivat sosiaaliturvajärjestelmän heikkoudet, kertoo tuore Sosiaalibarometri.

Järjestöt ja seurakunnan diakoniatyö kantoivat vastuuta viimesijaisen turvaverkon pettämisestä. Myös epävirallinen apu ja tuki lisääntyivät.

– Kolmannella sektorilla on edelleen ratkaisevan tärkeä rooli heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän edellytysten turvaamisessa, tutkimusprofessori Heikki Hiilamo pohtii.

Kolmannella sektorilla on edelleen ratkaisevan tärkeä rooli heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän edellytysten turvaamisessa.

Sosiaalibarometri 2020:n tulosten perusteella on syytä olla huolissaan erityisesti siitä, miten hyvinvointivaltio pitää lupauksensa huolehtia näistä heikommassa asemassa olevista.

THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto toteaakin, että keväällä käynnistynyt sosiaaliturvan kokonaisuudistus joutuu ottamaan kantaa myös siihen, millainen osuus sosiaalisten riskien vastuunotosta on julkisilla toimijoilla eli valtiolla, kunnilla ja työnantajilla, ja missä määrin riskit jätetään kansalaisyhteiskunnan hoidettaviksi.

ILMOITUS

Henkilökohtainen asiointi ja kotikäynnit supistuivat

Koronaepidemiasta johtuvat rajoitustoimet kurittivat pahiten niitä, jotka tarvitsivat tukea ja apua arkeensa, kuten kauppa-asiointiin ja viranomaisten kanssa asiointiin. Erityisesti ikääntyneet ja moniongelmaiset asiakkaat kärsivät sosiaali- ja terveyspalvelujen rajusta muutoksesta.

Henkilökohtainen asiointi ja kotikäynnit loppuivat kokonaan tai vähenivät sosiaalipalveluissa. Ongelmien arvioidaan pitkittyneen ja pahentuneen. Osa sosiaalityöstä siirtyi koteihin palkattomaksi työksi.

Myös TE-keskuksissa heikoimmassa asemassa olevien palvelut heikkenivät muita enemmän. Parhaiten saivat palveluja uudet lomautetut ja työttömät. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömillä, pitkäaikaissairailla tai vammaisilla työnhakijoilla sekä yli 50-vuotiailla työttömillä palvelut huononivat selvästi.

TE-keskusten johto arvioi, että vain vajaa kolmannes työllistymissuunnitelmista laadittiin koronaepidemian aikana normaalisti tai lähes normaalisti. Digiloikka oli osalle työttömistä täysin mahdoton, kun ei ole tietokonetta. Kaikilla ei ole myöskään tieto-taitoa tai uskallusta käyttää etäyhteyksiä.

Pitkäaikaistyöttömät jäivät palveluissa sivuraiteelle

Työttömyys uhkaa pitkittyä koronan vuoksi etenkin vastavalmistuneilla tai kouluttautumattomilla, osatyökykyisillä, maahanmuuttajilla ja pitkään työttöminä olleilla.

Työnhakijoita oli huhtikuussa yli 208 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kelaan työttömyyspäivärahahakemuksia oli tullut toukokuun alkuun mennessä 100 000 edellisvuotta enemmän.

TE-johdosta suuri joukko arvioi, että haavoittuvassa asemassa olevien työttömien työllistymiseen tarvitaan uusia toimia. Tarve on tiivistää tapaamisia ja kohdata kasvokkain, lisätä koulutusta ja sekä vahvistaa yhteistyötä sote-palvelujen kanssa. Työn hakemisen tukemista pidetään tärkeänä.

Koronaepidemia on siirtänyt työllistymispalveluja verkkoon. Palvelujen tarve patoutui ja ruuhkat uhkaavat kampittaa edelleenkin etenkin heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palveluja.

Vakavat taloudelliset ongelmat lisääntyneet koronaepidemian seurauksena

Sosiaalityöntekijät raportoivat, ettei toimeentulotuki toimi asiakkaiden kannalta. Kela jakaa perustoimeentulotukea ja ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki on taas kunnissa.

Kunnissa on tehty koronaepidemian aikaan päätöksiä Kelan ohitse, jotta on saatu esimerkiksi turvattua kiireelliset lääkkeet ja ruoka. Asiointi on ollut ongelmallista Kelan suuntaan, kun se ei ole onnistunut verkossa. Eriarvoisuus syveni etenkin pitkäaikaistyöttömien ja velkaantuneiden osalta.

Myös yksinäisyys kasvoi. Huhti-toukokuussa tehdyn kyselyn mukaan yli 60 prosenttia piti korona-aikana vähemmän yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin. Yli 40 prosenttia kertoi tulevaisuuteen liittyvän toiveikkuuden vähentyneen.

Myös pienituloisten perheiden lapset olivat tulevaisuudestaan muita huolestuneempia. Lähes puolet koko perheensä toimeentulon heikentymisestä ja yli puolet oli huolissaan perheensä toimeentulosta.

Sosiaalibarometrin tulokset perustuvat kyselyyn, joka on tehty muun muassa kuntien sosiaali- ja terveysjohtajille ja sosiaalityöntekijöille. Sosiaalibarometri on toteutettu Suomen sosiaali ja terveys ry Sosten ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n yhteistyönä.