Lehtikuva/Vesa Moilanen

Poikkeusolojen opetus ja varhaiskasvatus sujui kuntien mukaan hyvin. Oppimisen tukeen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota.

Kunnat eivät olleet varautuneet koronaepidemian aiheuttamiin poikkeusjärjestelyihin varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa. Käytännön järjestelyt sujuivat silti pääosin hyvin, mutta tukea tarvitsevien perheiden ja lasten tilanne nähtiin heikkona. Tämä käy ilmi Aluehallintoviraston ja opetus- ja kulttuuriministeriön kunnille tekemästä kyselystä.

Lähes 90 prosenttia kunnista arvioi, että varhaiskasvatuksessa poikkeusoloihin siirtyminen, poikkeusolojen aikainen varhaiskasvatus ja esiopetuksen toteutuminen sekä poikkeusolojen vaiheittainen purkaminen onnistui hyvin tai erittäin hyvin. Perusopetuksen osalta hyvin tai erittäin hyvin arvioi lähiopetuksen järjestämisessä onnistuneensa yli 95 prosenttia vastanneista kunnista ja etäopetuksen järjestämisessä 80 prosenttia.

Oppimisen tuessa parannettavaa

Käsihygieniaa jatketaan.

Vastaajien huolet liittyivät muun muassa erityistä tukea tarvitsevien perheiden ja lasten pärjäämiseen. Varhaiskasvatuksessa siinä onnistuttiin kuntien mielestä keskimäärin hyvin, mutta 37 prosenttia kunnista arvioi toiminnan onnistuneen vain kohtalaisesti tai heikosti.

Myös perusopetuksessa lähes 30 prosenttia kunnista arvioi tukiopetuksen ja muun tarvittavan oppimisen tuen järjestyneen korkeintaan kohtalaisesti.

– Mikäli koronavirusepidemiassa kohdataan vielä uusi aalto, on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen oppimiseen, opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoo.

ILMOITUS

Hallitus osoittikin kesäkuussa 84 miljoonaa euroa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen tukeen koulussa ja varhaiskasvatuksessa.

Uusia välineitä

Etäopetus toi kuitenkin mukanaan myös uusia välineitä ja työskentelytapoja, joista opetuksessa sekä koulujen ja kotien välisessä yhteydenpidossa saatiin myönteisiä kokemuksia. Samoin varhaiskasvatukseen poikkeusolot toivat myös myönteisiä asioita: Teknologiaa hyödynnettiin monipuolisesti ja kun lapsimäärä oli tavallista pienempi, osallistujille voitiin tarjota yksilöllistä huomiota.

Kyselyn mukaan kunnissa aiotaan jatkaa digitaalisten työkalujen hyödyntämistä ja uusia käsihygieniaa parantavia käytäntöjä myös normaalioloissa.

Suurin osa (90 prosenttia vastanneista kunnista) piti varautumissuunnitelman päivittämistä tarpeellisena. Kunnat kokevat kuitenkin tarvitsevansa tukea ja koulutusta varautumiseen. Pandemian laajuus yllätti eikä kaikkiin skenaarioihin, kuten koulujen pitkäaikaiseen sulkemiseen, ollut osattu varautua.

Kuntien vastauksissa korostuu, että poikkeusoloihin liittyvien valtakunnallisten ohjeiden toivotaan olevan selkeitä ja oikein ajoitettuja. Vastaajien mielestä päivitettyjä ohjeita oli hankala löytää, niiden vastuutaho oli epäselvä tai ohjeet olivat hajanaisia, vaikeasti sovellettavia tai saatiin liian hitaasti käyttöön.

Aluehallintoviraston ja opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyyn vastasi varhaiskasvatuksen osalta 221 kuntaa ja perusopetuksen osalta 204 kuntaa.