Venäjällä äänestetään tänään lakimuutoksesta, joka sallisi lisää valtakausia istuvalle presidentille Vladimir Putinille. Vaikka äänestyksen tulos lienee kohtuullisen selvä, on Putinilla edessään monia ongelmia tuleville vuosille.
Ulkopoliittisen instituutin Venäjään erikoistunut vanhempi tutkija Jussi Lassila sanoo, että tyytymättömyys Putinia kohtaan on Venäjällä kasvussa, mikä aiheuttaa presidentissä hermostuneisuutta.
Lassila näkee kansanäänestyksen Putinille ennen kaikkea henkilökohtaisena projektina, jonka järjestäminen tuli yllätyksenä myös osalle poliittista eliittiä. Putin haluaa äänestyksellä torpata spekuloinnin tulevasta seuraajastaan.
Venäjän oppositio on ollut jakautunut kahtia sen suhteen, miten äänestyksessä kannattaisi toimia.
– Hän haluaa saada mandaatin kansalta ja signaloida, että ei ole tarvetta huhuille tulevasta seuraajasta. Siinä näkyy siis hermostuneisuus vallan jatkosta, mikä liittyy vahvasti autoritaarisiin yhteiskuntiin.
Äänestyksessä oleva lakimuutos mahdollistaisi Putinin asettumisen uudelleen ehdolle presidentinvaaleissa 2024. Se voisi sallia Putinin jatkaa presidenttinä jopa vuoteen 2036. Venäjän nykyisen perustuslain mukaan sama ihminen voi olla presidenttinä vain kaksi peräkkäistä kautta.
Viime torstaina alkanut ennakkoäänestys päättyy tänään varsinaiseen äänestyspäivään.
Muutokset perustuslakiin on jo hyväksytty Venäjän parlamentissa ja perustuslakituomioistuimessa, joten äänestys on teknisesti pelkkä muodollisuus.
Koskemattomuuden aura murtunut
Äänestystuloksesta huolimatta Putinin ongelmat kuitenkin pysyvät. Vaikka moni venäläinen tukee yhä presidenttiä, suosio on ollut laskussa, ja presidenttiä ympäröivä koskemattomuuden aura on murtunut muun muassa epäsuositun eläkeuudistuksen myötä.
Myöskään koronakriisin hoito ei ole sujunut erityisen mallikkaasti, ja sen lasku Venäjän taloudelle on vielä kuittaamatta.
– Lakimuutokseen onkin asetettu mukaan joitakin venäläisten sosiaaliturvaa parantavia uudistuksia, mutta epäselväksi jää, miten pitkälle ne kantavat, Lassila sanoo.
Mukana on myös muutoksia, joissa Venäjän laki määritellään ensisijaiseksi suhteessa kansainvälisiin sopimuksiin sekä erilaisia uskontoon ja arvokysymyksiin liittyviä linjauksia alkaen avioliitosta miehen ja naisen välisenä.
Monia painostettu äänestämään
Itse äänestystä on arvosteltu jo nyt epäreiluksi ja vilpilliseksi. Muun muassa vaaleja tarkkailevan Golos-verkoston mukaan kansanäänestyksessä on vähemmän läpinäkyvyyttä kuin missään muussa Venäjällä pidetyssä äänestyksessä noin kolmeen vuosikymmeneen.
Golosin varapuheenjohtaja Grigori Melkoniants on kertonut, että järjestö on saanut ennätyksellisen paljon valituksia ihmisiltä, jotka kertovat kokeneensa painostusta kansanäänestyksessä.
Lassilan mukaan painostuskeinoja äänestämiseen on Venäjällä monenlaisia. Syrjäseuduilla vanhempaa väkeä on voitu houkutella äänestämään niinkin yksinkertaisella asialla kuin ruokaa, juomaa tai kuponkeja tarjoamalla, mikä on tuttu tapa jo Neuvostoliiton ajoilta.
– Lisäksi saattaa tulla painostusta oman työpaikan johtajilta, että menetätte palkankorotuksen tai bonuksen, jos ette mene äänestämään.
Vaalivaikuttamisena on pidetty myös sitä, että Venäjän valtion omistama tutkimuskeskus julkaisi maanantaina kyselyn, jonka mukaan valtaosa venäläisistä kannattaisi perustuslakimuutoksia.
– Tällähän halutaan luoda mielikuvaa enemmistöstä ja kannustaa ihmisiä omalle puolelle. Kannatuskyselyiden julkaisu äänestyksen ollessa yhä käynnissä rikkoo kaikkia sääntöjä, Lassila sanoo.
Opposition linja jakaantunut
Venäjän eliitille tärkeintä on, että vaalivoitto saadaan suhteellisen selkeällä enemmistöllä ja tarpeeksi korkealla äänestysprosentilla. Siksi alhainen äänestysprosentti voisi olla isku vasten kasvoja.
Myös Venäjän oppositio on ollut jakautunut kahtia sen suhteen, miten äänestyksessä kannattaisi toimia.
– Vanhemman polven oppositio on kehottanut uurnille. Heidän näkemyksensä on, että jos ei-äänien osuus kasvaisi tarpeeksi suureksi, vaalitulosta ei voitaisi varastaa ainakaan kauhean helposti.
– Nuorempi oppositio, jota esimerkiksi (opposition johtohahmo) Aleksei Navalnyi edustaa, on taas sanonut, ettei äänestyksellä ole mitään väliä.
Navalnyi onkin kehottanut ihmisiä boikotoimaan äänestystä.
– Yksi hullu, ahne, vallasta sekaisin mennyt mies pistää koko maan osallistumaan houreisiinsa, Navalnyi on kommentoinut.
Kansa kaipaisi sosiaalipolitiikkaa
Epäselvää on, aikooko Putin jatkaa presidenttinä vai onko tarkoituksena vain vaientaa seuraajaspekulaatiot ja rauhoittaa eliitin sisäistä valtataistelua. Putin voisi tarvittaessa siirtyä myös muuhun valtarooliin Venäjällä. Putin on itse sanonut, ettei sulje pois sitä vaihtoehtoa, että asettuisi uudelleen ehdolle 2024.
Sitä, millaista Putinin politiikka on äänestyksen jälkeen ja millaisessa todellisuudessa Putin elää esimerkiksi oman suosionsa suhteen, on Lassilan mukaan vielä vaikea arvioida.
– Nähtäväksi jää, miten suosion lasku näkyy Putinin tulevassa politiikassa. Aiemmin kannatusta on voitu vahvistaa erinäisillä geopoliittisilla seikkailuilla, mutta nyt avustajat ovat ilmeisesti jo jonkin aikaa kuiskailleet korvaan, että kansa kaipaisi enemmän sosiaalipoliittisia uudistuksia.