Jos Vladimir Putinista, 67, ei tule vuonna 2024 uudelleen Venäjän presidenttiä, maan poliittinen järjestelmä saattaa joutua kaaokseen, sanoo tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro. Hän johtaa Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituuttia, joka keskittyy Venäjän-tutkimukseen.
Kangaspuro on hämmentynyt vauhdista, jolla Venäjän perustuslakiuudistus on polkaistu liikkeelle. Ihmetystä ei aiheuta pelkästään vauhti vaan hankkeen käänteet – joissa olennainen kiertyy aina Putiniin.
Tutkimusjohtajaa ei yllättänyt tammikuussa se, että lakiuudistuksella rakennettiin tulevalle ex-presidentille Putinille vaikutusvaltaista paikkaa. Se yllätti, että nyt viimeisimmillä uudistuksilla taataan mahdollisuus Putinin jatkokausille. Uudistuksilla nimittäin nollataan aikaisempien presidenttien toimikaudet.
Perustuslaki nollaa Putinin kaudet.
Sarkastisesti Kangaspuro huomauttaa, ettei Putin tullut tässäkään yllätettyä. Lakiuudistus on edennyt Putinin johdolla. Uudistus siunataan lopulta populistisesti kansanäänestyksellä.
Putin vakauden takeeksi
Kangaspuro korviin ovat jääneet soimaan Putinin sanat muuttuneesta kannastaan tulevaisuudestaan.
– Hän on nyt sanonut lehtihaastatteluissa, että jos hänet valittaisiin valtakunnan neuvoston puheenjohtajaksi, niin Venäjälle syntyisi kaksoisvalta, joka ei ole koskaan Venäjälle hyväksi. Putin on toistanut haastatteluissaan, että perustuslain on taattava se, että Venäjän vakaus jatkuu.
Kangaspuro näkee sen viestinä siitä, että Putin itse presidenttinä on vakauden tae.
– Putin on ilmaissut, että Venäjälle ei sovi parlamentaarinen demokratia. Kaksoisvallasta Putin on todennut, että Venäjälle sopii vain presidenttijohtoinen valtajärjestelmä. Hän on kertonut, että häntä on jo pyydetty jatkamaan. Hän on sanonut, että presidentin tehtävä on hänen kohtalonsa eikä millään tavalla vastenmielinen.
Ilman Putinia kaaos?
Jos Putin ei jatka, Venäjän poliittinen järjestelmä saattaisi joutua kaaokseen. Kangaspuro sanoo, että Putinin tai hänen suosikkinsa valinta olisi vakauden tae.
Kangaspuro arvioi, että Putinin jatko riippuu myös kansansuosiosta.
– Kansan tyytyväisyys suoraan talouden näkymiin ja kansalaisten oman aseman kehittymiseen vaikuttaa suosioon hirvittävän paljon.
– Maalla on iso haaste eläkkeiden ja sosiaalimenojen maksamisessa. Kysymys on ylipäätänsä inflaation ja palkkatason suhteesta. Se vaikuttaa ihan suoraan kansan tyytyväisyyteen. Sitä Putinin valinta ei sinänsä heilauta sinne eikä tänne.
– Jos talous- ja sosiaalipuoli kehittyy huonosti, se luo tilaa vasemmistopopulistiselle politiikalle. Tilanne voisi jopa johtaa siihen, että nykyinen valtaliittouma hajoaisi. Poliittisen eliitin sisällä syntyisi samanlaista erimielisyyttä, mikä tapahtui perestroikan aikana Neuvostoliitossa.
Mahdollisuus oikeistonationalismiin
Kangaspuro maalaa isolla pensselillä, että yksi syntyvä ryhmittymä saattaisi olla vasemmistoisänmaallinen blokki. Se markkinoisi kansallismielistä vasemmistopopulismia.
– Siihen voisi kuulua merkittävä osa kommunistipuolueista ja huomattava osa Oikeudenmukainen Venäjä -puolueesta. Siihen voisi jopa lohjeta keskustavasemmistolaisia voimia Yhtenäinen Venäjä -valtapuolueesta.
Toisaalta oikeistokonservatiivinen blokki voisi kanavoida tyytymättömyyttä.
– Voisi syntyä myös kovempien oikeistovoimien liittouma, joka edustaisi militanttia oikeistonationalismia. Se tarjoaisi lääkkeeksi talouden kriiseihin uusliberaalipolitiikkaa, jolla on koko ajan Venäjällä iso kannatus, myös poliittisen eliitin piirissä.
Kangaspuro myöntää, että Venäjän vakauden säilyttämiseksi tarvitaan vahva presidentti. Oli hän sitten Putin tai joku muu.