Toukokuun lopussa Yhdysvalloissa poliisi tappoi mustan George Floydin pidätyksen yhteydessä. Tapahtuneen jälkeen kymmenet tuhannet ihmiset Yhdysvalloissa ovat osoittaneet mieltään poliisiväkivaltaa sekä mustiin kohdistuvaa syrjintää ja rasismia vastaan.
Mielenosoitukset mustien oikeuksien puolesta ovat levinneet myös Yhdysvaltojen ulkopuolelle. Kesäkuussa Helsingissä järjestettiin 3 000 ihmistä yhteen koonnut mielenosoitus mustien oikeuksien puolesta ja vastaavia mielenosoituksia on järjestetty myös useilla muilla paikkakunnilla Suomessa.
Black Lives Matter -liikkeestä odotetaan #metoo:n kaltaista liikehdintää, joka johti onnistuneesti naisiin kohdistuvan ahdistelun laajamittaisuuden esille tuomisessa.
Antirasismi ja yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole vain vähemmistöjen asia, vaan se on ensisijaisesti yhteisön asia.
Mustiin ihmisiin kohdistuu rasismia, joka on sekä rakenteellista että arkipäiväistä. Rakenteellinen rasismi Suomessa näkyy esimerkiksi työsyrjintänä, syrjivinä käytäntöinä palveluissa ja rodullistettujen ihmisten ohjaamisena tietyille koulutusaloille.
Arkipäiväinen rasismi tarkoittaa muun muassa rasistista nimittelyä ja vitsailua. Rasismia ja antirasismia tutkiva Aminkeng A. Alemanjin kommentoi Ylen uutisessa 3.6., että Yhdysvaltojen tapahtumat ovat varoitus myös Suomelle ja täällä on herättävä ja ”tehtävä jotain ennen kuin tilanne karkaa käsistä.”
Somekampanjointi ja mielenosoitukset ovat tärkeitä rasismin vastustamisen ja tietoisuuden lisäämisen tapoja, mutta sen lisäksi tarvitsemme laajamittaista työtä rasismin kitkemiseksi yhteiskunnan eri osa-alueilta.
Jokaisella meistä on ennakkoluuloja. On oma valintamme, toimimmeko ennakkoluulojemme mukaisesti vai kyseenalaistammeko aktiivisesti nämä ajatukset. Kaikki meistä ovat törmänneet rasistisiin puheisiin, ennakkoluuloihin ja käytäntöihin elämänsä aikana, eikä ole yllättävää, että olemme sisäistäneet osan näistä ajatuksista myös omaan ajatteluumme.
Erilaiset syrjinnän muodot ja rasismi eivät poistu yhteiskunnasta vaikenemalla ja ihmisten samankaltaisuutta korostamalla. Erityisen tärkeää on antaa tilaa niiden ihmisten kokemuksille, jotka rasismia kohtaavat.
Rasismiin ja syrjintään puuttuminen on kaikkien vastuulla. Ensisijaisesti se on meidän valkoisten ihmisten vastuulla.
Vapaa sivistystyö nojaa yhteisölliseen ja elinikäiseen oppimiseen. KSL-opintokeskuksessa haluamme luoda tilan, jossa ihmiset voivat oppia toistensa kokemuksista.
Antirasistinen työ vaatii vielä lisäpanostuksia myös KSL:ssa. Yleisellä yhdenvertaisuuskoulutuksella ei välttämättä päästä tarttumaan eri ihmisryhmiin kohdistuvaan syrjintään.
Jotta yhdenvertaisuus voi toteutua, meidän tulee pystyä nimeämään missä ja miten syrjintää tapahtuu, ja sitten aktiivisesti muuttaa toimintatapojamme sekä haastaa omaa ja muiden ajattelua.
Onneksi meidän ei tarvitse opetella yksin, vaan voimme tehdä sen yhdessä. KSL-opintokeskuksessa haluamme edistää yhteiskunnallisten valtasuhteiden, sosiaalisten olosuhteiden ja yhteiskuntarakenteiden tuntemista ja ymmärtämistä sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitojen oppimista.
Tehtävämme on mahdollistaa saavutettava oppiminen kaikille sekä tukea yhteisöjen hyvinvointia. Tällä hetkellä koulutamme järjestöjä yhdenvertaisuussuunnitelman tekemisessä, tarjoamme koulutusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaeista ja niiden soveltamisesta työpaikalla. Tulevaisuudessa myös antirasismi näkyy pedagogisissa valinnoissamme.
Antirasismi ja yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole vain vähemmistöjen asia, vaan se on ensisijaisesti yhteisön asia.
Kirjoittaja työskentelee KSL-opintokeskuksessa järjestösuunnittelijana