Suomessa koronaepidemia on kuihtunut ja laantunut.
– Epidemia on tällä hetkellä hyvin hiljainen, kuten sosiaali- ja terveysministeriö STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki toteaa. Hän muistuttaa, ettei virus ole kadonnut väestöstä. Uusia tartuntoja todetaan, mutta testatuista koronapositiivisten suhteellinen osuus vähenee.
Koronaviruksesta parantuneiden määrä on kasvussa, menehtyneiden määrässä on suotuisaa kehitystä.
– Mutta valitettavasti joitain menehtyy kaikista varotoimista huolimatta, summaa Voipio-Pulkki.
Pääministerin Sanna Marinin (sd.) johtama viisikko, johon ovat kuuluneet pahimman epidemian jyllätessä pääministerin lisäksi puolueiden ministeri-puheenjohtajat Katri Kulmuni (kesk.), Maria Ohisalo (vihr.), Li Andersson (vas.) ja Anna-Maja Henriksson, on saanut kiitosta koronaepidemian johtamisesta.
Kansalaiset ovat koronakuukausien aikana osoittaneet vahvan tukensa hallituksen koronatoimille eri medioiden tekemissä mielipidemittauksissa.
Myös kansalaiset ovat koronakuukausien aikana osoittaneet vahvan tukensa hallituksen koronatoimille eri medioiden tekemissä mielipidemittauksissa. Pääsääntöisesti kaksi kolmasosaa kansalaisista on antanut tukensa koronatoimille.
Erityiskiitoksen on saanut Marin, joka on kasvattanut demarien kannatusta kriisin aikana. Luottamus Marinin johtamiskykykyyn on ollut vahva.
Ikäihmisiä on suojeltu tehokkaasti – jopa lain vastaisesti
Suomessa on todettu 7 167 koronatartuntaa (25.6.). Tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu 327. Koronan aiheuttamasta taudista parantuneita arvioidaan olevan noin 6 600 eli yli 90 prosenttia todetuista tartunnoista.
Myös suurimman sairastumisriskialueen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella uusien tapausten määrä on jatkanut laskuaan edelliseen viikkoon verrattuna.
Sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä on laskenut ja ennusteen mukaan kuluvan viikon uusien sairaala- ja tehohoitojaksojen määrät laskevat edelleen.
Menehtyneet ovat olleet ennakoidusti valtaosin ikääntyneitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö Taneli Puumalaisen mukaan koronaan kuolleiden mediaani-ikä on 84 vuotta.
Puumalainen muistuttaa, että suuri osa menehtymisistä on tapahtunut sosiaalipuolen pitkäaikaishoivapaikoissa. Surullisen kuuluisaksi ja symboliksi vanhusten kuolemille nousi pienen Kiuruveden Kalliosydän-hoivakoti, jossa menehtyi vanhuksia koronaepidemian alkuvaiheessa.
Vanhuksia on menehtynyt, vaikka hallituksen koko koronalinjauksen ja toukokuun alkupuolella (6.5.) linjatun hybridistrategian yksi keskeisistä tavoitteista on ollut ikääntyneiden suojeleminen.
STM myöntää koronaepidemian alkuvaiheen ohjeistuksen vanhusten hoivakotien vierailukiellosta olleen epäonnistunut.
Vierailuja on hoivakodeissa kielletty tai rajoitettu lainvastaisesti, mutta viime viikolla asiaan kantaa ottanut apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin totesi kuitenkin lausunnossaan toimenpiteiden suojelleen terveyttä ja elämää.
Rajoituksilla vähennettiin vakavia terveydellisiä haittoja ja kuolemantapauksia.
Maailmalla koronatilanne on murheellinen
Tällä viikolla maailman terveysjärjestö WHO varoitti 10 miljoonan tartunnan rajan olevan menossa rikki.
– Valitettavasti pandemia ei maalimanlaajuisesti osoita laantumisen merkkejä. Tautitapausten määrä on kasvussa, totesi Puumalainen.
Kuumimmat korona-alueet ovat Brasiliassa, Chilessä ja osissa Pohjois-Amerikkaa, kuten tartuntaennätyksiä viime päivinä tehneissä Kaliforniassa, Texasissa ja Floridassa.
Myös Afrikassa on merkkejä koronaepidemian kasvusta, mutta raportointijärjestelmä on rikkaita maita heikompi. Puumalaisen mukaan kokonaiskuvaa onkin vaikea saada.
Hänen arvionsa mukaan Aasian väkirikkaissa maissa, jossa tauti on ollut vähäistä, tautitapausten määrä näyttää kasvavan. Myös toisesta aallosta on puhuttu.
– Infektiopaine on kaikkialla maailmassa. Tapauskohtaisesti nähdään tautimäärien nousua myös maissa, joissa tauti on hallinnassa, totesi Puumalainen.
Uinuvakin koronavirus saattaa nostaa päätään. Suomessa hallitus on kaikkien rajoitusten purkamisen yhteydessä on korostanut, ettei virusta ole vielä voitettu.
Hallitus saanut kiitosta – oikeuskansleri tutkii avoimuutta
Hallitus on saanut kiitosta, mutta myös epäilyä kohdistuu etenkin hallituksen kansalaisten perusoikeuksiin puuttumisen välttämättömyydestä ja oikea-aikaisuudesta.
Keskeisesti koronaepidemian aikana tietoa ja ohjausta tuottaneet sosiaali- ja terveysministeriö STM ja THL ovat joutuneet selvittämään oikeuskanslerin virastolle avoimuuteen ja julkisuuteen liittyviä kysymyksiä.
Vihriälän selvitysraportissa todettiin, ettei THL ole julkaissut kaikkia käyttämänsä mallin parametrejä. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen pyysi selvitystä asiantuntijatehtävissä tuotetuista tiedoista ja selvityksistä, joita käytettiin laadittaessa strategioita ja suosituksia koronaepidemian hoitamiseksi.
THL perustelee tietojen antamisen perustuneen lakiin. THL ei ole julkaissut keskeneräisiä ja luonnosmuotoisia mallinnuksia ja yksittäisten asiantuntijoiden keskeneräisiä työpapereita niiden sisältämän epävarmuuden ja tarkistamattomien tietojen vuoksi. Näin pyrittiin estämään harhaan johtamista.
Mallinnuksia esiteltiin erillisessä webinaarissa huhtikuussa. THL joutui pienempään tai suurempaan myrskynsilmään pitkin matkaa, koska laitos esiintyi eri tutkijoidensa kasvoilla julkisuudessa päivittäin.
Hybridimalli aiheuttaa hämmennystä
STM:ltä oikeuskansleri Tuomas Pöysti taas peräsi, että oliko valtioneuvoston hybridistrategiaa koskevan periaatepäätöksen taustalla piiloon jääneitä eli julkistamattomia perusteita sekä Vihriälän työryhmän professori Roope Uusitalon (VATT) työryhmän pyytämien tietojen panttaamisesta.
Pöystin mukaan ”Helsingin Sanomissa 8.5.2020 ilmestyneen artikkelin mukaan sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun tiedon mukaan perusteet valtioneuvoston valitulle linjalle eivät olisi ainoastaan epidemiologiset, vaan myös oikeudelliset”.
Hallituksen hybridimallin tavoitteisiin liittyvässä jutussa näyttää olleen kyse ”rikkinäisestä puhelimesta”. STM:n selvittämä tieto ei ole tavoittanut asiasta kirjoittaneita toimittajia oikeassa muodossa.
Hallituksen hybridistrategian linjaus aiheutti laajemminkin kuin yhden jutun osalta hämmennystä. Oli ilmiselviä vaikeuksia ymmärtää, mikä muutos vai tapahtuiko muutosta hallituksen aikaisempaan linjaukseen.
Marinin tiedotustilaisuus (6.5.) asiasta oli selkeä. Jo medialle järjestetyssä tiedotustilaisuudessa kävi kuitenkin ilmi, että hybridimallin tavoitteet eivät avautuneet kovinkaan hyvin ja aiheuttivat hämmennystä.
Mediassa ison huomion saaneen Uusitulon ulostulon taustalla STM selvittää olleen pyynnön henkilötunnuksellisista tiedoista. Uusitalo oli pyytänyt THL:stä henkilötunnuksellista rivilistaa kaikista Covid-19-tapauksista, jotka oli ilmoitettu tartuntatautirekisteriin.
Näiden tietojen luovuttaminen nähtiin lain vastaiseksi.