Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Koronakriisi vahvisti heikoimmassa ja hauraimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten eriarvoistumista.

Koronaviruskriisi lisää lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä, sillä vaikka epidemia vaikuttaa kaikkiin, vaikutusten kesto ja laajuus vaihtelevat, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tuore raportti. Kriisin haittavaikutukset ovat kasaantuvat jo valmiiksi huonommassa asemassa oleville.

– Lapsiperheköyhyys uhkaa lisääntyä, ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteet ovat lisääntyneet, ja nuorten ulkopuolisuus koulutuksesta ja työelämästä uhkaa lisääntyä, ellei tehdä määrätietoisia toimia, sanoi työryhmän puheenjohtaja Esa Iivonen tiedotustilaisuudessa.

Raportin mukaan epidemian jälkihoidossa on tunnistettava ne lapset ja nuoret, joiden hyvinvointi kaipaa erityistä huomiointia, ja autettava heitä.

Epidemian jälkihoidossa on tunnistettava ne lapset ja nuoret, joiden hyvinvointi kaipaa erityistä huomiointia, ja autettava heitä.

Heihin kuuluvat muun muassa pitkäaikaissairaat, vammaiset ja kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset sekä he, joiden perheisiin kriisi on tuonut uusia rahahuolia tai joiden perheissä on mielenterveys- ja päihdeongelmia.

Kunnille tukea palveluihin

Lapsistrategian valmistelun pääsihteeri Johanna Laisaari kertoo, että koronakriisi on nostanut esiin lasten eriarvoistumiskehityksen, joka on ollut olemassa jo ennen poikkeusoloja.

ILMOITUS

– Tähän kehitykseen on puututtava. Meillä ei ole varaa siihen, että yksikään lapsi syrjäytyy Suomessa, vaan kaikkien lasten oikeudet on täysimääräisesti saatava koko Suomen laajuisesti toteutumaan, Laisaari sanoo.

Koska lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat pääosin kuntien vastuulla, työryhmä esittää apukeinoiksi lapsiperheiden toimeentuloturvan riittävän tason varmistamista ja sitä, että kunnille annetaan riittävästi rahaa palvelujen toteuttamiseen. Tarvetta on sekä nopeille ja välittömille että pitkäkestoisille toimille.

Ensimmäisen vaiheen toimissa keskityttäisiin muun muassa neuvolapalveluiden, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tukemiseen.

Nuorten työmarkkina-asemaa pitäisi myös parantaa, sillä koronakriisi on vaikeuttanut nuorten pääsyä työmarkkinoille.

Työryhmän työtä hyödynnetään myös kansallisen lapsistrategian valmistelussa.

Lapsia, nuoria ja perheitä ei kuultu

Koronaepidemia on iskenyt kaikkein voimakkaimmin jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleviin perheisiin ja lapsiin. Useiden eri järjestöjen havaintojen mukaan uupumus on suurinta yksinhuoltajaperheissä, joissa on erityistä tukea tarvitseva lapsi tai lapsia.

Raportin mukaan lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi koronatilanteen rajoitustoimia päätettäessä oli vähäistä. Jälkikäteen arvioiden monet rajoitustoimet olivat ylimitoitettuja ottaen huomioon myös epidemiatilanteen alueellisen vaihtelun.

”Tämä on ymmärrettävää, koska päätökset rajoitustoimista jouduttiin tekemään käytettävissä olevan ja nopeasti muuttuvan tiedon varassa”, todetaan raportissa.

Tilanne ei koronaepidemian aikaan ollut uusi. Lasten osallistumisen esteet ovat olleet tosiasia jo ennen koronakriisiä. Koronaepidemia ja siihen liittyvät poikkeukselliset olot ovat osaltaan korostaneet lasten ja nuorten kuulemisen tärkeyttä.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät

Psyykkisten oireiden paheneminen, ahdistus, itsetuhoisten ajatusten määrä on lisääntynyt. Kannattelevat perusrakenteet ja perustarpeisiin vastaaminen ovat puutteellisia.

On odotettavissa, että koronaepidemian seurauksena niin lasten, nuorten kuin vanhempienkin mielenterveyden häiriöt lisääntyvät. Vammaisten lasten ja heidän perheidensä palveluissa ja tuen järjestämisestä sekä niiden riittävyydessä on jo ennen koronavirusepidemiaa ollut suuria puutteita.

Erityislasten vointi onkin yksi esille nousseista asioista. Raportissa ennakoidaan raskaiden palvelujen tarpeen kasvavan lähitulevaisuudessa lastensuojelussa ja mielenterveystyössä. Lastensuojeluun odotetaan ruuhkaa, johon ei pystytä vastaamaan.

Kriisissä on ollut jotain hyvääkin lastensuojelutyölle. Se on pakottanut löytämään uusia ratkaisuja ja uusia kumppanuuksia, joita ei vielä ole täysimääräisesti hyödynnetty.

Osalle etäkoulu oli liikaa

Poikkeusolojen myötä osa oppilaista on jäänyt opinnoissa jälkeen. Raportin tekijät pitävät myönteisenä sitä, että hallituksen neljännessä lisätalousarvioissa on kiinnitetty huomiota voimavarojen tarpeen kasvuun.

Etäkoulun onnistumisessa on ollut huomattavia koulukohtaisia eroja, ja lapset ja nuoret ovat kokeneet etäopiskelun eri tavoin. Osa lapsista jäi etäopetuksen aikana ilman tarvitsemaansa oppimisen tukea.

Osalla oppimistavoitteet ovat jääneet saavuttamatta etäopetuksen vuoksi, mikä on aiheuttanut stressiä ja oireilua.

Etäopiskeluun liittyi myönteisiäkin vaikutuksia kuten kiusaamisen väheneminen. Tämä on todettu muun muassa Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivallin KiVa-aineistoon pohjautuvassa koronakevät-tutkimuksessa.