Lehtikuva/Vesa Moilanen

Kokoomuksen lähes vuosikymmenen kestänyt vastarinta murtuu lopullisesti perjantain äänestyksessä.

Vanhuspalvelujen sitovaa hoitajamitoitusta on yritetty saada lakiin vuodesta 2012. Tähän asti se ei ole onnistunut kokoomuksen vastustamisen takia . Nyt onnistuu. Eduskunta hyväksyi lain sisällön tiistai-illan äänestyksessä ja lopullinen sinetti asialle pistetään perjantaina.

Laki tulee voimaan 1. lokakuuta. 0,7 hoitajamitoitukseen edetään asteittain. Lokakuusta alkaen velvoite on 0,5, ensi vuoden alusta alkaen 0,55, vuoden 2022 alusta 0,6 ja huhtikuussa vuonna 2023 lopulta 0,7. Kunnat saavat rahaa portaittain velvoitteen kasvun mukaisesti.

Hoitajamitoitusta on synnytetty vaikeimman kautta. Se näkyi ja kuului tiistain pitkässä, tunteikkaassa ja paljolti kärjistyneessäkin keskustelussa.

Ensimmäisenä hoitajamitoitusta ministerinä ajanut Maria Guzenina (sd.) sanoi, että ratkaiseva asia on ”hallituspohja, koska kokoomus on kaikilla edellisillä kolmella vaalikaudella – niissä lukuisissa hallituksissa, sillä hallituksetkin ovat vaihtuneet – ollut vastustamassa tätä asiaa”.

– Ja se on fakta, te ette pääse siitä yli ettekä ympäri.

ILMOITUS

Kokoomus ei enää vastusta hoitajamitoitusta, mutta sen mielestä laki on hiekan päälle rakennettu, koska hoitajamitoituksen toteuttamisesta puuttuvat sekä rahat että hoitajat.

”Tämä luvattiin ja nyt se toteutetaan”

Hallituspuolueissa puhuttiin historiallisesta päivästä.

– Sitova hoitajamitoitus vanhuspalveluihin on historiallinen päätös. Se on päätös, jota on pitkään odotettu. Se on asia, joka nousi erityisesti esille viime keväänä vanhuspalvelukriisin yhteydessä. Silloin täällä eduskunnassa oli muistaakseni yhdeksän puoluetta, joista kahdeksan oli sitovan henkilöstömitoituksen kannalla. Yksi sitä silloin vastusti. Tämä luvattiin vaaleissa, ja nyt se toteutetaan, sanoi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Kysymykseen, mistä hoitajat, Arhinmäki vastasi, että hallitus lisää noin 5 000 opiskelijan edestä lähihoitajakoulutuspaikkoja.

– Mutta iso kysymys on myös se, miten pystytään alalla. Siinä kysymys on toki palkkauksesta, mutta myös työolosuhteista. Niin moni on viestittänyt siitä, että ei enää jaksa töissä, kun kädet eivät riitä, ei pysty tekemään niin hyvin työtä kuin haluaisi. Se, että nyt tulee lisää sitä hoitohenkilökuntaa, helpottaa tätä taakkaa, jota ihmiset kantavat.

”Pyykkärin mitoitus jää historiaan”

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan päivä on kahdessa mielessä historiallinen.

– Lisätään 4 400 hoitajaa, niin kuin kokoomuskin on esittänyt, että lisätään hoitajia. Nyt pitäisi käydä, kun niitä hoitajia kerran lisätään. Ja halutaan varmistaa, että pykälät myös ratkaisevat, että raha ei mene sinne pohjattomiin kuiluihin, vaan tällä rahalla nimenomaan tuetaan niiden ikääntyvien asemaa, jotka ovat tehostetussa palveluasumisessa.

Toinen iso muutos on Kiurun mukaan se, että esityksessä tarkastetaan työnjako siitä, mitä tehdään, kun puhutaan, että tehdään hoitoa ja hoivaa.

– Se perinteinen pyykkärin mitoitus jää nyt historiaan. Nyt hoitotyö on hoito- ja hoivatyötä jatkossa, ja sillä mitoituksella, joka sinne on annettu, jokainen mitoituksen piiriin tuleva hoitaa tai hoivaa ja siinä kaikki.

– Tukityöt tehdään nyt erikseen. Suurin muutos tulee siinä, että tämän esityksen mukaan lokakuun alusta me keskitymme jatkossa, jo syksyllä, siihen, että henkilöstömäärä nousee, koska se mitoitus on tehty tulevaisuudessa niin, että siellä täytyy olla vain ne, jotka hoitoa ja hoivaa antavat sen mitoituksen piirissä. Tämä välittömästi lisää henkilökuntaa työpaikoilla.