Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Paavo Arhinmäen haastattelu Kansan Uutisissa ja puheenjohtaja Li Anderssonin kolumni käynnistivät kummallisen juhannuskeskustelun. Monille tuntuu olevan täysin uusi asia, että valtiot eivät pääsääntöisesti maksa velkojaan pois vaan hoitavat sitä.
– Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle. Tällä hetkellä Suomi saa lainaa erittäin matalilla ja kiinteillä koroilla, Arhinmäki sanoi.
Andersson kirjoitti velkapopulismista.
”Velkapelottelu on helppo populistinen, retorinen keino, vaikka tässä tilanteessa elvytys on ehdottomasti kaikkein vastuullisin tapa tukea taloutta, yrityksiä ja kansalaisia.”
Tiistaina Li Andersson hahmotteli vasemmistoliiton verkkosivuilla koronakriisin jälkeisen ”suomalaisen jälleenrakennusstrategian, joka pohjautuu ekologisen rakennemuutoksen vauhdittamiseen, osaamisen ja innovaatioiden vahvistamiseen sekä työllisyyden parantamiseen.”
Kirjoituksessa hän ottaa kantaa myös viime päivien velkakeskusteluun.
”Vasemmistoliittoa on viime päivinä syytetty siitä, että vähättelisimme velkaantumisen vaaroja. Se ei pidä paikkaansa”, Andersson kirjoittaa.
”Olemme sen sijaan pyrkineet painottamaan, että tämänhetkisessä tilanteessa elvyttäminen on niin elinkeinoelämän, työllisyyden kuin kasvunkin kannalta kaikkein vastuullisin tapa toimia. Vaihtoehtona voimakkaille kriisi- ja elvytystoimille olisi todennäköisesti konkurssiaalto ja työttömyyden voimakas kasvu, jota tuskin Suomessa toivoo kukaan.”
Hän muistuttaa, että samaa tekevät vastuullisesti toimivat hallitukset eri puolilla maailmaa.
Epärealistisia odotuksia budjettiriihestä
Talouden tasapainottamisessa Andersson painottaa aikajänteen merkitystä.
”Tavoitteena tulee olla velkaantumistason vakauttaminen 2020-luvun aikana, eli tavoitteenasettelu koskee koko seuraavaa vuosikymmentä.”
Leikkauksia ja veronkorotuksia jo syksyn budjettiriihessä vaativat eivät Anderssonin mukaan ole ymmärtäneet, kuinka laaja shokki koronavirusepidemian myötä on kohdannut Suomen taloutta.
”Yhtä lailla epärealistista on olettaa kokoomuksen tavoin, että hallitus esittäisi syksyllä yksityiskohtaisen toimenpideohjelman koko vuosikymmeneksi. Se ei olisi tarkoituksenmukaista, ottaen huomioon, miten paljon toimintaympäristössämme voi ja täytyy muuttua 2020-luvun aikana.”
Velkoja leikattava euroalueella
Elvytystoimien rinnalla tarvitaan vasemmistoliiton puheenjohtajan mukaan uudistuksia.
Hänen tiekartassaan on seitsemän kohtaa, muun muassa kestävän kehityksen elvytys, sote-uudistus ja rakenteelliset uudistukset euroalueella.
Viimeksi mainitusta Andersson toteaa, että tehokkaita ratkaisuja Euroopalle olisivat esimerkiksi EKP:n suora rahoitus jäsenmaille ja velkojen yhteinen leikkaaminen tasapuolisesti kaikilta mailta.
Asiantuntijat ovat myös esittäneet erilaisia ratkaisuja, joilla koronakriisin aikana otettuja velkoja ei maksettaisi takaisin.
Andersson kirjoittaa, että on mahdollista rakentaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa hallitusohjelman mukaisesti.
”Mikäli käperrymme sen sijaan talouspoliittista vastuun välttelyä edustavaan velkapelkoon ja tuijotamme velkaantumisastetta toimivan yhteiskunnan rakentamisen sijaan, on riskinä, että menetämme kriisin tarjoaman etsikkoajan kestäville rakenteelliselle ja tarpeellisille muutoksille, jotka tehdään ihmisten hyvinvointi ja luonto, eikä pankit ja talousjärjestelmä edellä.”