Noora Nio-Juss
44-vuotias helsinkiläinen kuvataiteilija, joka valmistui Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi vuonna 2017 ja kuvataiteen kandiksi Viron Taideakatemiasta vuonna 2000 pääaineenaan maalaus.
Pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomailla, viimeksi Tallinnan Taidehallin galleriassa, Riihimäen taidemuseossa ja VS Galleriassa Fiskarsissa.
Teoksia muun muassa Suomen Kansallisgallerian, Helsingin kaupungin taidemuseon ja Tampereen taidemuseon kokoelmissa.
Ensi vuonna näyttely Turun taidehallissa.
Neljän pojan äiti.
Kuvataiteilija Noora Nio-Jussin valtavat öljyväripuupiirrostyöt peittävät Galleria Sculptorin seinät Helsingissä. Ne ovat siellä liisteröityinä 12.7. saakka. Sen jälkeen ne tuhotaan, eikä niitä voi kokea enää missään.
– Halusin tehdä juuri tähän tilaan työt, jotka ovat kuin freskot, valloittavat tilan. Haluan, että tila on ainutkertainen kokemus, tässä hetkessä ja vain tämän kerran tässä galleriassa, Nio-Juss sanoo.
Hän liimasi töitään jo viime vuonna Tallinnan taidehallin seinille.
– Oli terapeuttista ja ihanaa, kun olin tehnyt valtavan työrupeaman ja sain lopuksi liimata työt seinille. En ollut nähnyt niitä aiemmin kokonaisina.
Taiteilijalle riittää se, että teokset ovat nähtävillä kerran.
– Sillä hetkellä, kun pääsen liimaamaan teoksia seinään, olen onneni kukkuloilla. Vaikka se myös jännittää, koska moni asia voi mennä liimatessa pieleen ja vedoksia on vain yksi, hän sanoo.
Nio-Juss ajattelee, että kaikkea ei tarvitse omistaa.
– Jos vaikkapa kaupunkitilassa on seinämaalauksia, voimme kaikki yhdessä kokea ne. Tykkään hirveästi yhteisestä kokemisesta.
Koska työt eivät ole myynnissä, niille ei ole hintaa.
– Tavallisesti, kun ihminen galleriassa ottaa teosluettelon käteen, hän näkee myös teosten hinnat. Hinta määrittää teoksen arvon, mutta myös taiteilijan arvon, taiteilija sanoo.
– Koen vapauttavaksi sen, että minun ei tarvinnut määritellä töille hintaa. Hinta harvoin voi vastata niihin käytettyä työaikaa. Kun on luopunut ajatuksesta, että työt ovat kaupan, ei tarvitse jännittää, että ostaako joku niitä.
– Onneksi minulla on työskentelyapuraha ja lisäksi sain kohdeapurahan, mikä mahdollisti tämän näyttelyn tekemisen.
Nio-Jussilla on myös käytännön syy sille, että hän liimaa teoksensa.
– Noin isoja töitä olisi mahdoton kehystää. En myöskään halua, että teokset ovat yksittäisiä teoksia roikkumassa tilassa. Liimattuina ne ovat osa tilaa. Haluan, että ne sulavat seinään.
Hän ei tunne luopumisen tuskaa.
– Minun ei tarvitse tuoda töitä takaisin työhuoneelle eikä miettiä niiden arkistoimista.
Viikkojen kaivertaminen
Nio-Juss tekee yhtä työtä viikkokaupalla. Tuoreimman työn valmistumiseen kului kahdeksan viikkoa.
– Suunnittelen työn maalaamalla sen koivuvanerille. Sitten lakkaan sen.
Sitten alkaa kaivertaminen. Se kestää viikkoja.
– Röhnötän laatan päällä ja kaiverran. Välillä mietin, että onko tässä mitään järkeä, kun työ etenee ehkä 20 kertaa 20 senttiä päivässä. Se on fyysisesti raskasta, mutta myös meditatiivista ja siinä on vahva käsityön kokemus.
Kun kaiverrus on valmis, laatta puhdistetaan huolellisesti
– Sitten rupean telaamaan väriä. Seuraavaksi värin päälle laitetaan paperit. Teoksen kokoisia painopapereita ei kaupasta saa.
Isojen papereiden kohdistaminen painolaattaan on vaikeaa. Sen Nio-Juss tekee puolisonsa avustuksella.
– Meistä on tullut aika mestareita siinä. Ei tästä tulisi mitään, jos assistentti ei olisi jatkuvasti apuna. Hänen panoksensa on valtava ja hän on tosi taitava.
Puoliso oli kurssitoveri Tallinnan taideakatemiassa.
Virheitä saa tulla
Seuraavaksi vedostetaan. Teos hierretään paperiin japanilaisella kuulabarenilla.
– Hierrän kaikki kohdat koko painoani käyttäen. Vedostamiseen menee viikonloppu. Se on hikistä ja sottaista.
Sitten teos pitää saada nostettua ehjänä laatalta.
– Siinä on samanlainen yllätysmomentti kuin valokuvien kehittämisessä. Kaivertaessani minulla on mielikuva teoksesta, mutta vasta seinällä näkee, millainen siitä todella tuli, Noora Nio-Juss sanoo.
– Olen aina tykännyt yllätyksestä. Virheitä sattuu ja koen, että moni virhe kuuluu teoksiin ja voi tuoda niihin uuden elementin. Virheitä saa tulla niin työskentelyssä kuin elämässä.
Tässä vaiheessa Nio-Juss ajattelee yleensä, ettei ikinä enää.
– Mutta kun olen levännyt pari päivää, olen valmis jatkamaan. Uudet jutut kytevät jo mielessä.
Nio-Juss opiskeli alun perin taidemaalariksi. Puugrafiikka tuli mukaan kuutisen vuotta sitten.
– Se vaatii paljon kärsivällisyyttä ja koen oppineeni siitä paljon, koska olen levoton ja impulsiivinen luonne.
– Koko työskentelyprosessi on hyvin suunnitelmallinen. Sitä, minkä kaivertaa pois, ei saa enää takaisin.
Prosessin päätös
Näyttelyn piti olla maaliskuussa, mutta koronaepidemian vuoksi se siirtyi.
– Näytti jo siltä, että se siirtyy jopa vuodelle 2021 tai 2022. Onneksi sitten löytyi tämä kesäaika, Nio-Juss toteaa.
– Halusin saada tämän prosessin päätökseen, vaikka ihmisiä ei juuri liikkuisi. On kuitenkin ihana ajatus, että joku käy ostamassa torilta mansikoita ja piipahtaa sitten galleriaan.
Odotellessaan Nio-Juss ehti vielä tehdä yhden ison näyttelytyön lisää. Muut työt olivat hyvissä ajoin valmiina.
Näyttelyn nimi on Imagine us. Myös jokaisen työn nimi on Imagine us.
– Tematiikkaa ei kauheasti kannata avata. Parempi, kun jokainen katsoo teokset itse. Mutta minua ovat aina kiinnostaneet ihminen, ihmisten väliset suhteet ja ehkä jonkinlainen tyhjiö, joka on ihmisten välillä. Teoksissani palaan aina samoihin teemoihin. Ihmisestä voi ammentaa vaikka mitä.
Imagine us. Esillä Galleria Sculptorissa 12.7. asti, Eteläranta 12, Helsinki. Ti-ke 12-17, to 12-19, pe 12-17, la-su 12-16.
Noora Nio-Juss
44-vuotias helsinkiläinen kuvataiteilija, joka valmistui Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi vuonna 2017 ja kuvataiteen kandiksi Viron Taideakatemiasta vuonna 2000 pääaineenaan maalaus.
Pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomailla, viimeksi Tallinnan Taidehallin galleriassa, Riihimäen taidemuseossa ja VS Galleriassa Fiskarsissa.
Teoksia muun muassa Suomen Kansallisgallerian, Helsingin kaupungin taidemuseon ja Tampereen taidemuseon kokoelmissa.
Ensi vuonna näyttely Turun taidehallissa.
Neljän pojan äiti.