Emma Grönqvist

Talousasiantuntija Sixten Korkman antaa neuvon perjantaina 19. kesäkuuta alkavalle EU:n huippukokoukselle. Hänen mielestään elvytyspaketin pitää olla kertaluonteinen.

Ekonomisti, tohtori Sixten Korkman, 72, näyttäisi periaatteessa vihreää valoa Euroopan komission esittämälle 750 miljardin euron koronaelvytyspaketille. Rahasummien jakautumisesta Korkman epäilee kiisteltävän vielä pitkään. Hän ei usko, että 500 miljardin avustuserä ja 250 miljardin lainaosuus olisivat lopullinen ratkaisu.

Koronaviruspandemia jylläsi Euroopassa koko kevään. Mittavasta kuolonuhreja vaatineesta terveyskriisistä ollaan jo pääsemässä, mutta koronan aiheuttamaan talouskriisiin aletaan vasta etsiä ratkaisuja.

Juhannuksena Euroopan unionin valtiojohtajat kokoontuvat Brysseliin huippukokoukseen pohtimaan elvytyspakettia. Valtioiden päämiehet aloittavat kokouksensa perjantaina 19. kesäkuuta. Sitä ennen on jo käyty neuvotteluja suurlähettiläs- ja ministeritasolla.

”Muoviverohan olisi Suomen kannalta kiinnostava, koska se lisäisi puun käyttöä pakkausmateriaalina.”

Korkman arvioi, että elvytyspaketin lopullinen kokonaisuus miljardien jakautumisesta ja siitä, mille maille ja minkä kokoisina summina rahat jaetaan ratkeaa vasta syksymmällä. Huippukokouksen päätösten tulee olla yksimielisiä, joten kovaa vääntöä on edessä.

Suomen hallitus esittää, että elvytyspaketin kokonaissumman pitäisi olla pienempi kuin 750 miljardia euroa ja että lainaosuuden pitäisi olla esitystä suurempi. Lisäksi hallitus vaatii, että paketin voimassaoloajan tulee olla lyhyempi kuin komission esittämä neljä vuotta.

ILMOITUS

Suomen kannattaa olla tiukkana

Korkman sanoo ymmärtävänsä Suomessakin nousseen kritiikin elvytyspaketista. Maksumieheksi joutuminen ei ole mieluisaa. Suomen osuudeksi esimerkiksi 500 miljardin euron määrästä on arvioitu noin 8,5 miljardia. Osuudet määräytyvät valtioiden budjettien koon mukaan.

– Kysymyshän ei ole siitä, että joutuisimme sen äkkipikaa maksamaan. Kysymys on siitä, että se on osuus lainasta, jonka EU ottaa ja joka on tarkoitus maksaa 30 vuoden kuluessa alkaen vuodesta 2028.

Korkman on samaa mieltä hallituksen kanssa, että tässä vaaditaan nyt laajaa poliittista keskustelua, kansalaiskeskusteluakin.

– Mutta onhan tämä kansalaiskeskustelun kannalta teemana aika vaikea. Ymmärrän kyllä hyvin, että tuvissa ympäri Suomea kiristetään hampaita ja sanotaan, että emme me halua olla maksumiehiä. Valistunut itsekkyys voisi olla sitä, että nyt kuitenkin katsottaisiin tätä vähän laajemmasta perspektiivistä.

– Tämä on vaikeasti hyväksyttävä asia jokaisen puolueen kannattajien keskuudessa. Kyllä minä sen toki ymmärrän vallan hyvin. Sen takia minusta myös Suomen kannattaa olla tässä tiukkana ja varmistaa, että paketin ehdot on järkeviä. Esimerkiksi se, että pitäisi kantaa huolta siitä, että apu menee todella niille maille, jotka ovat kärsineet eniten koronaviruskriisistä.

Elvytyspaketti ei saa johtaa liittovaltioon.

Suomen hyötyminen elvytyspaketista on Korkmanin mielestä ennen kaikkea sama kuin koko EU:n etu, että unionin talous saadaan kuntoon. Hän sanoo, että jos esimerkiksi Italia ajautuu akuuttiin velkakriisiin ja maksukyvyttömyyteen, se vaikuttaa kielteisesti sen naapurimaihin ja järisyttää koko EU:n taloutta. Eikä silloin Suomikaan ole vientivetoisine talouksineen turvassa.

– Jos kukaan ei tee mitään Italian tukemiseksi, pidän sen talouden romahtamista todennäköisenä. Silloin koko Etelä-Eurooppa ajautuu saman tien kriisiin. Silloin tulee sellainen finanssikriisi Eurooppaan, että se ei ole kenenkään intressissä.

– Elvytyspaketissa on paljon Suomen kannalta kiinnostavaa, digitalouden ja clean techin edistäminen sekä ympäristöpolitiikkaan satsaaminen. Paketissa on Suomen elinkeinoelämälle paljon mahdollisuuksia. Sanoisin, että jos meillä ei ole minkäänlaista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta muun Euroopan kanssa ja jos meillä ei ole minkäänlaista solidaarisuutta, niin ehkä EU:n elvyttäminen ei sitten ole hyvä ajatus.

Elvytyspaketin yhteydessä on puhuttu erilaisista mahdollisuuksista kerätä EU:lle verotuloja. Korkman pitää keskustelua tervetulleena.

– Muoviverohan olisi Suomen kannalta kiinnostava, koska se lisäisi puun käyttöä pakkausmateriaalina. Digivero on kiinnostava. Sillä saataisiin jättiyritykset jollain tavalla verotuksen piiriin, koska ne helposti välttävät kaiken verotuksen.

Kertaluonteinen paketti

Korkman sanoo, että elvytyspakettia on helppo moittia ja valittaa maksumieheksi joutumisesta.

– Yksi moitteen kohde on jo se että miksi me maksettaisiin muille. Eritoten kun voidaan sanoa, että nehän ovat hoitaneet talouttaan huonosti takavuosina. Se on totta.

EU-kokouksen alla Korkman tähdentää, että elvytyksen pitää olla kertaluontoinen.

– Totta kai voi olla huolissaan moraalikadosta, että jos me nyt niitä autetaan, niin heillä on vielä vähemmän kannustimia hoitaa talouttaan tulevaisuudessa. Sen vuoksi täytyy tehdä varmaksi, että elvytyspaketti on ainutkertainen. Emme ole valmiita siihen, että missään tapauksessa siirrytään johonkin keskusjohtoiseen liittovaltioon.

– Tätä hanketta vastustavat erityisesti ne, jotka ovat sitä mieltä, että Suomen ei pitäisi olla EU:n jäsen. Silloin se on ikään kuin johdonmukaista. Itse ajattelen vähän raamatullista vertausta käyttäen, että antakaa heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä puhuvat. Kyllähän se on tosiasia, että liittymällä unioniin Suomen geopoliittinen status kirkastui kertaheitolla. Meidän turvallisuutemmekin vahvistui.

– En epäile yhtään, etteikö Suomen pidä olla rakentavasti mukana Euroopan unionissa ja tämä liittyy vähän laajempaan teemaan. Kaikki maailman suuret ongelmat ovat tänä päivänä globaaleja. Ne täytyy jollain tavalla ratkaista kansainvälisen yhteistyön kautta. Ilmastopolitiikka on hyvä esimerkki. Sitten on verojen välttely ja rahanpesu, ei niitä mikään yksittäinen valtio voi ratkaista. Keskinäinen riippuvuutemme maapallolla on suurempi kuin koskaan. On väistämätöntä, että tarvitsemme kykyä yhteistyöhön ja EU on se väylä, jota kautta me voimme vaikuttaa maailman kehitykseen ja myös Euroopan sisäiseen kehitykseen.

Vanha euron vastustaja

Korkman kritisoi aikoinaan Suomen siirtymistä yhteisvaluutta euroon.

– Vuonna 1994 esitin julkisesti, että Suomen ei tule liittyä Euroopan talous- ja rahaliittoon [EMU] siksi, että emme täytä sen vaatimuksia ja että voi tulla tällaisia häiriöitä ja silloin voi olla hyvä, että meillä on oma valuutta ja rahapolitiikka.

– Persut ovat minua monta kertaa eduskunnassa kehuneet, että hieno juttu, että olet tätä mieltä. Olen aina yrittänyt muistuttaa siitä, että se ei ollut viisas päätös. Tosin en lähtisi dramatisoimaan. Ei se nyt niin suuri virhe ollut. Täytyy myös muistaa, että se tehtiin osin ulko- ja turvallisuuspoliittisista syistä. Katsottiin, että meidän kannattaa osallistua tähän ytimeen ja että se on ihan hyväksyttävä arvio.

– Mutta tilanne on joka tapauksessa sellainen, että sieltä ei voi lähteä. Jos koko rahaliitto päätettäisiin purkaa, se johtaisi ennen näkemättömään juridiseen, poliittiseen, rahoitukselliseen ja taloudelliseen katastrofiin.

Elvytyksen kaatuminen olisi kova isku EU:lle.

Korkmanin mukaan elvytys maksaa osittain itsensä vahvistamalla talouden toimeliaisuutta, mikä lisää verokertymiä ja vähentää sosiaalimenoja. Paketin rahoittamiseksi otettavan lainan maksamisesta hän sanoo, ettei sitäkään ole kirkossa kuulutettu, miten se tapahtuu.

– Yksi teoria on, että kun keskuspankit ostavat näitä valtionlainoja, niin ne haudataan sinne keskuspankkien taseisiin. Näin Japani on tehnyt jo monta kymmentä vuotta.

Elvytyspaketin kaatuminen erimielisyyksiin olisi Korkmanin mukaan kova isku sekä Euroopan elpymisen että EU:n tulevaisuuden kannalta.

– Niin se vähän on, ettei kukaan oikein tiedä, miten tämä tarina päättyy. Se on sen verran mutkikasta tämä maailmanmeno.


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 30 €/3 kk + sähköinen digilehti 3 kuukaudeksi 4,90 €.