Lehtikuva/Roni Rekomaa

Miten naisfani voi kirjoittaa itsensä futiskulttuurin perin miehiseen tarinaan?

Kun olit ensimmäistä kertaa jalkapallo-ottelussa, miltä siellä tuoksui?

Jalkapallo on paljon muutakin kuin sen sääntökirja. Se on yhteisöllisyyttä, tärkeitä muistoja, makuja, hajuja ja ääniä mutta myös analyyttisyyttä, filosofiaa ja historiaa – sekä tunnetta että järkeä.

Usein jalkapallosta puhuvat ihmiset, joilla pallo pysyy jalassa ainakin puoliammattimaisesti – pelaajat, valmentajat ja lajitaustaiset analyytikot. Vaikka tuoreen Kentänvaltaajat-kirjan (WSOY 2020) nimi viittaakin syksyisen Suomen ja Liechtensteinin välisen EM-karsintaottelun jälkeiseen pitch invasioniin, voi sen tulkita myös metaforisesti: kirjan tekstit laajentavat totunnaisen futispuheen kenttää harvinaisemmilla näkökulmilla ja äänenpainoilla. Tommi Melenderin ja Karo Hämäläisen toimittamassa artikkelikokoelmassa puheenvuoron saavat niin valmentajat, toimittajat, filosofit, fanit kuin futismutsitkin. Monet näistä kategorioista ovat päällekkäisiä ja limittäisiä: lajista voi nauttia myös eri tilanteissa ja rooleissa eri tavoin.

Kirjan henkilökohtaisissa artikkeleissa ei niinkään puhuta taktiikoista ja tuloksista kuin elämyksistä, kokemuksista ja oman henkilöhistorian limittymisistä lajeista kauneimpaan. Usein tulokset ovat koskettavia. Lukiessani Veera Luoma-ahon tekstiä omasta kipuilustaan naispuolisena jalkapallofanina liikutuin aidosti. Kirjoittaja onnistui sanallistamaan tekstissään monia sellaisia asioita, jotka varmasti lähes kaikki naisfanit tunnistavat mutta joille on ollut vaikea löytää ilmaisua: miten kirjoittaa itsensä osaksi lajikulttuurin perin miehistä tarinaa luontevasti hukkaamatta itseään? Luoma-aho kirjoittaa löytäneensä ratkaisun naisjalkapallosta ja Megan Rapinoesta: kun naisten pelin kannattajakulttuuri on nuorta ja tuoretta, sen voi tehdä omanlaisekseen. ”Jos siis nainen kannattaa tai harrastaa miehen mielestä jalkapalloa ärsyttävästi, liian innokkaasti ja väärin, miehen kannattaa miettiä, mihin hänen ärsytyksensä historiallisessa perspektiivissä oikein asettuu”, Luoma-aho toteaa.

Monessa tekstissä nousevat esille yhteisöllisyyden ja jaettujen elämysten kokemukset. Toimittaja Johanna Nordling kirjoittaa liikuttavasti lapsensa ensimmäisestä ottelusta Borussia Dortmundin kannattajakatsomossa. Matti Apunen siteeraa äijäporukassa lähetettyjä Whatsapp-piruiluita tullen samalla luultavasti vahingossa alleviivanneeksi Luoma-ahon pointtia futisyhteisön sisäänlämpiävästä homososiaalisuudesta, niin sympaattisia kuin nuo kilpailevien joukkueiden fanien keskinäiset keskustelut ovatkin. Johanna Venho pohtii empatian merkitystä junnuvalmennuksessa futisäidin näkökulmasta. Aivan erityisen kiehtova on filosofi Tuomas Nevanlinnan artikkeli uskonnon ja jalkapallon suhteista, jossa hän päätyy pohtimaan ottelua yhteisenä, nautittavana rituaalina, jossa on oikeus päästää torjutut tunteet valloilleen. ”Jalkapallo on tunteita ilman omien tunteiden taakkaa, yhteisyyttä ilman yhteisön velvoitteita, elämän ja kuoleman kysymys ilman elämää ja kuolemaa”, hän tiivistää.

ILMOITUS

Ehkä kiitos Huuhkajien menestyksen mukanaan tuoman futisbuumin, Suomessa on julkaistu viime kuukausina lukuisia vallan mainioita jalkapallokirjoja. Kentänvaltaajat on tässä kasassa ehdottomasti laadukkaimmasta päästä: se tarjoaa samastumispintoja varmasti monenlaisista tulokulmista peliä tarkasteleville. Se on myös tärkeä muistutus siitä, että jalkapallo kuuluu ihan kaikille eikä lajin kannattamiseen ja seuraamiseen ole yhtä oikeata tapaa. Voi rakastaa vain yhtä seuraa tai lajia itsessään; voi kerryttää nippelitietoa ja brassailla historiaknopeilla tai elää hetkessä; suosikkiseuran valitsemiselle ei tarvitse olla mitään järkiperustetta. Kun ihmiset kerääntyvät katsomoon, kentän laidalle tai televisioruutujen äärelle, heitä ei yhdistä kuin jalkapallo – ja se riittää.

Brittifutis on palannut koronatauolta ja palaa niin ikään vakiolapulle. Juhannusviikon rivissä on Valioliigaa, Championshipiä sekä yksi Espanjan La Ligan ottelu.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 20.6. kello 16.58. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2, 2, 2 (X), 1, 2 (1), 1 (X), 1, 1 (X), 1, 1, 2 (1), 2 (X), 1.


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 30 €/3 kk + sähköinen digilehti 3 kuukaudeksi 4,90 €.