Lehtikuva/Chip Somodevilla

Yhdysvaltain korkein oikeus teki maanantaina merkittävän linjaratkaisun, kun se totesi, että kansalaisoikeuslaki suojelee myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjinnältä työpaikoilla.

Korkeimman oikeuden ratkaisu on tulkinnalla tehty laajennus vuoden 1964 lakiin, joka on kieltänyt syrjimisen rodun, uskonnon ja sukupuolen perusteella. Nyt korkein oikeus linjasi, että tähän sisältyy myös kielto syrjiä seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin vuoksi. Ketään ei voi esimerkiksi irtisanoa homoseksuaalisuuden tai transihmisyyden takia.

Äänin 6–3 annettua päätöstä on pidetty yllättävänä erityisesti sen vuoksi, että sen perustelut kirjoitti toinen presidentti Donald Trumpin nimittämistä tuomareista, Neil Gorsuch. Gorsuch onkin nopeasti leimattu petturiksi Yhdysvaltain konservatiivipiireissä.

Gorsuch poikkesi Trumpin hallinnon linjasta, jonka mukaan sukupuolessa on kysymys siitä, onko syntynyt mieheksi vai naiseksi, ei sukupuoli-identiteetistä.

Ratkaisua pidetään takaiskuna Yhdysvaltain vaikutusvaltaiselle uskonnolliselle oikeistolle.

Toinen Trumpin nimittämistä tuomareista, Brett Kavanaugh, äänesti päätöstä vastaan. Puolesta äänestäneiden joukossa oli korkeimman oikeuden puheenjohtaja John Roberts. Myös Roberts on republikaanipresidentin eli George W. Bushin nimittämä.

”Valtava voitto”

Yhdysvaltain kansalaisvapauksien liitto ACLU piti päätöstä valtavana voittona lgbtq-ihmisten tasa-arvoisuudelle. Liiton edustaja James Esseks sanoi, että kiitos kuuluu niille lukemattomille lgbtq-amerikkalaisille, jotka viisi vuosikymmentä ovat taistelleet tasa-arvon puolesta työpaikoilla.

ILMOITUS

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä työpaikoilla on jo aiemmin ollut kiellettyä 28:ssa Yhdysvaltain 50:stä osavaltiosta.

Yhdysvaltain korkein oikeus toimii antamalla ratkaisuja konkreettisiin oikeustapauksiin, joista sen jälkeen tulee ennakkotapauksia.

Nyt käsitellyssä kysymyksessä oikeustapaus koski michiganilaista Aimee Stephensiä. Hänet oli vuonna 2014 erotettu työstään hautaustoimistossa sen jälkeen kun hän oli kertonut työnantajalleen olevansa transihminen.

Stephens ei kuitenkaan itse ehtinyt nähdä korkeimman oikeuden ratkaisua tapaukseensa, sillä hän kuoli toukokuussa 59-vuotiaana pitkäaikaiseen munuaissairauteen.

Transihmisiä surmattu

Päätöksen ajankohtaisuutta korosti se, että sunnuntaina järjestettiin useissa Yhdysvaltain kaupungeissa suuria mielenosoituksia mustien transnaisten puolesta. Viime viikolla surmattiin kaksi mustaa transnaista, Riah Milton Ohiossa ja Dominique Fells Pennsylvaniassa.

Kansalaisoikeuksia puolustavat järjestöt korostivat, ettei korkeimman oikeuden päätös poista vielä kaikkea syrjintää, jota lgbtq-ihmiset kohtaavat.

Joka tapauksessa korkeimman oikeuden ratkaisua pidetään takaiskuna Yhdysvaltain vaikutusvaltaiselle uskonnolliselle oikeistolle, joka väittää toimivansa naisten oikeuksien puolesta vastustaessaan transihmisten oikeuksia.

Aimee Stephensin ohella korkeimman oikeuden päätös totesi laittomaksi myös kahden homoseksuaalin miehen, Gerald Bostockin ja Donald Zardan erottamisen työpaikoistaan.

Korkein oikeus laillisti vuonna 2015 samaa sukupuolta olevien avioliitot. Viime vuosina ovat oikeiston myllytyksen kohteena olleet erityisesti transihmiset, ja oikeisto on lietsonut osavaltioissa naurettavia kiistoja esimerkiksi siitä, missä vessoissa transihmisten pitäisi asioida.

Juttuun korjattu klo 14.48. transsukupuolisuus transihmisyydeksi.