Jarmo Lintunen

Avustusruokajakelu on merkittävä osa kaikkein heikompiosaisten avustustoimintaa maassamme ja työttömien yhdistykset ovat keskeisesti mukana tässä toiminnassa, Työttömien keskusjärjestö korostaa.

Työttömien Keskusjärjestö teki alkuvuodesta laajan kyselyn jäsenyhdistystensä ruokajakelusta. Keskusjärjestöön kuuluvista yli 70 jäsenyhdistyksestä runsaat puolet jakaa EU-ruokaa tai kauppojen lahjoitusruokaa. Lisäksi valtaosa yhdistyksistä ylläpitää omia ruokaloita tai kahviloita, joissa voi aterioida edulliseen hintaan. Kohtaaminen työttömien yhdistyksen ruokalassa on monelle työttömälle päivän kohokohta ja ainoa mahdollisuus saada lämmin ateria.

Työttömien Keskusjärjestö on jakanut jäsenyhdistystensä kautta EU:n ruoka-apua valtakunnallisesti vuodesta 1996 lähtien ja on yksi suurimpia EU-ruoan jakajia Suomessa. Keskusjärjestön jäsenyhdistysten kautta jaettiin viime vuonna arviolta 250 000 kg EU-ruokaa, kauppojen lahjoitusruokaa ja leipomotuotteita. EU-ruokajakelussa sadat kassit saattavat mennä muutamassa tunnissa.

Ruokajakelu tavoittaa tuhansia ihmisiä

Kyselyyn vastanneista EU-ruokaa jakavilla yhdistyksillä on yhteensä 16 jakokertaa vuodessa ja muilla yhteensä 4150 jakokertaa vuodessa. EU-ruokakasseja jaetaan noin 40 000 vuosittain.

Asiakaskeskusteluissa korostuu sosiaalisen kohtaamisen tärkeys ruokajakelussa. Kyselyyn vastanneiden yhdistysten toimijoilla on vuodessa noin puoli miljoonaa asiakaskontaktia. Suurin osa on ruokajakelun säännöllisiä asiakkaita. Yhdistykset jakavat oman arvionsa perusteella 9 725 800 euron arvosta ruokaa ruokakasseina vuodessa.

Miksi ruoka-apuun turvaudutaan?

Syitä, miksi ruoka-apuun turvaudutaan ovat kyselyn mukaan työttömyysturvan ja eläkkeiden riittämätön taso, asumisen kalleus, lisääntyneet päihde- ja mielenterveysongelmat sekä työttömien heikentyvä terveys ja toimintakyky. Muita syitä ovat muun muassa, että palkka, opintotuki- ja opintolaina eivät riitä elämiseen.

ILMOITUS

Yhdistykset kokevat, että avustusruokajakelu on sosiaaliturvaa ja julkisia palveluita täydentävää apua ja siihen liittyy nykyään myös pyrkimys hävikkiruuan vähentämiseen. Avustusruokajakelua pidetään asiakkaiden selviytymisen kannalta välttämättömänä. Ruokajakelutoimintaa varjostaa kuitenkin resurssien niukkuus. Yhdistykset painivat talous-, tila- ja henkilöstöongelmien kanssa.

Ruokajakelu työllistää

Ruokajakelu myös työllistää ihmisiä. Keväällä 2020 kyselyyn vastanneissa yhdistyksissä työskenteli 69 palkansaajaa. Kolmessa yhdistyksessä neljästä oli palkattua henkilöstöä. Palkkatuella ja kuntouttavan työtoiminnan kautta työllistettyjä on joka toisessa yhdistyksessä. Vapaaehtoisia on kolmessa yhdistyksessä neljästä. Edellisten lisäksi yhdistyksissä on henkilöstöä työkokeilun, työharjoittelun ja yhdyskuntapalvelun kautta.

Kysely lähetettiin 78 jäsenyhdistykselle, kolmelle aluejärjestölle ja kolmelle kannatusjäsenelle. Siihen vastasi 51 yhdistystä.