Hallitus kertoi maanantaina lähettäneensä sote-uudistusta koskevan lakiesityksen lausuntokierrokselle. Tässä jutussa käydään läpi keskeisimpiä kysymyksiä uudistuksen ympärillä.
Mitä on tapahtumassa?
Uudistuksen ytimessä on 21 sote-maakunnan luominen. Uusimaa pilkotaan neljäksi maakunnaksi, minkä lisäksi Helsinki jatkaa itsenäisenä eli se ei liity osaksi mitään maakuntaa.
Maakuntien tehtäväksi tulee sote-palveluiden tuottaminen ja järjestäminen, mikä on suuri muutos viime vaalikaudella Juha Sipilän (kesk.) hallituksen yrittämään uudistukseen. Nyt tuottaminen ja järjestäminen on tarkoitus pitää yhdessä.
Maakuntien tehtäväksi tulee sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi, mitä on kutsuttu niin sanotuksi luurankomalliksi. Tällä pyritään siihen, että jo nyt massiivinen uudistus ei paisuisi entistä jättimäisemmäksi.
– Lähtökohdaksi tuli nyt se, että tehdään sote-uudistus, jonka on mahdollista mennä myös eduskunnassa läpi. Näin työtä on rytmittänyt se, että otetaan mukaan vain sellaisia elementtejä, jotka tosiasiassa toimivat, peruspalveluministeri Krista Kiuru muotoili tiedotustilaisuudessa.
Sinänsä päätavoite uudistuksessa on sama kuin kaikissa aiemmissa. Nyt hyvin hajanainen sote-kenttä halutaan saada yhtenäisemmäksi ja samalla palveluiden yhdenvertaisuus koko maassa toteutuisi paremmin. Kiireettömään hoitoon pitäisi uudistuksen myötä päästä seitsemässä päivässä.
Maakunnat tulevat saamaan rahansa valtiolta. Ne voivat kerätä rahaa myös terveydenhoitomaksuilla.
Verotusoikeutta maakunnille ei alkuvaiheessa ole tulossa. Maakuntien lisätehtäviä – kuten verotusoikeutta – pohditaan kaikista eduskuntapuolueista koostuvassa parlamentaarisessa työryhmässä.
Nyt uudistukseen ei ole tulossa myöskään sote-palveluiden yksityistämistä, mikä oli Sipilän hallituksen uudistuksessa keskeisiä tavoitteita.
Päätökset maakunnissa tullaan tekemään vaaleilla valittujen maakuntavaltuutettujen toimesta.
Pitääkö uudistuksen tuoda säästöjä?
Ei, ainakaan lakiesityksessä ei säästöistä puhuta eikä niistä puhu hallituskaan, mutta valtio tulee vaatimaan maakunnilta tiukkaa talouskuria. Maakunnille ei esimerkiksi anneta mahdollisuutta ottaa pitkäaikaista lainaa rahoitustarpeeseen.
Ennen koronakriisiä oikeastaan vain Helsingin talous kaikista kunnista oli hyvässä kunnossa. Näin ollen voi odottaa, että tulevat maakuntapäättäjät saavat eteensä ikäviä päätöksiä.
Hallitus puhuu tällä kertaa kustannusten kasvun hillinnästä. Yhtälöstä tuleekin vähintään haastava, kun väestö ikääntyy ja palveluiden tarve kasvaa.
Onko uudistuksessa vielä kipukohtia?
On, ja yksi niistä on sinänsä kokonaisuuden kannalta hyvin pieni mutta hajottaa hallituspuolueita. Kyse on Etelä-Savon maakunnasta, josta keskusta maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) suulla teki hallituskysymyksen.
Etelä-Savossa on kaksi keskussairaalaa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Sote-uudistuksen jälkeen toinen näistä hyvin suurella todennäköisyydellä lakkautettaisiin.
Savonlinnassa halutaankin siirtyä osaksi Pohjois-Savoa, jolloin se voisi tehdä yhteistyötä Kuopion yliopistosairaalan kanssa ja samalla Savonlinnassa säilyisi päivystyspalveluita tarjoava sairaala.
Jos Savonlinna saa tahtonsa läpi, hajottaisi se Etelä-Savon maakunnan. Keskustalle se ei käy, toisin kuin joillekin muille hallituspuolueille. Siksi asia pitää ratkaista lausuntokierroksen aikana.
Virkamiehet ovat käyneet mahdollisia perustuslaillisia ongelmia läpi jo ennen esityksen lähettämistä lausuntokierrokselle, mutta Uudenmaan tilanne on kysymysmerkki. Toisin kuin Sipilän hallituksen suunnitelmissa, nyt Uusimaa pilkotaan neljään maakuntaan ja Helsinkiin.
Hyvä kysymys on myös se, miksi hallitus haluaa luoda näin massiivisen määrän maakuntia. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan maakunta koostuu käytännössä Kokkolan kaupungista.
Viime vaalikaudella kävi selväksi, että moni maakunta olisi ajautunut nopeasti kriisimaakunnaksi. Miksi näin ei kävisi nytkin? Siinä tapauksessa kovalla tohinalla luotuja sote-maakuntia jouduttaisiin nopealla aikataululla alkaa yhdistää muihin maakuntiin.
Mikä on uudistuksen aikataulu?
Esitys lähti maanantaina lausuntokierrokselle, joka päättyy syyskuun loppupuolella. Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi, että tavoitteena on saada koko paketti eduskuntaan joulukuussa.
Lakipaketti on aikataulun mukaan tarkoitus saada eduskunnasta läpi ensi vuoden puolivälissä. Ensimmäiset maakuntavaalit olisivat vuoden 2022 alkupuolella, ja sote-maakunnille siirrettäisiin tehtävät 1.1.2023 eli tämän vaalikauden loppumetreillä.
Oliko tämä nyt tässä?
Ei varmasti. Selvää on, että lausuntokierroksella esiin nousee uusia ongelmia. Sote-uudistusta on tunnetusti yrittänyt saada aikaiseksi moni aiempi hallitus yhtä tunnetuin seurauksin.
Viime vaalikaudella puolueet ehtivät esimerkiksi aloittaa kaksi kertaa maakuntavaalivalmistelut.
Mutta nyt hallitus esitteli tarkoituksella ”luurangon” eli 1200-sivuisen esityksen, jotta uudistus vihdoin saataisiin tehtyä. Kaikilla puolueilla on yksimielisyys siitä, että nykymalli on – ja on jo hyvän aikaa ollut – tiensä päässä.