LEHTIKUVA / AFP Brendan Smialowski

Miten pitkälle Trump on valmis menemään, jos hän on häviämässä vaalit ensi syksynä? Vallankaappaus, sotatilalaki, sisällissota?

Vaikka marraskuun presidentinvaalien tulosta on mahdotonta ennakoida, ovat Donald Trumpin näköalat heikentyneet kevään aikana. Joe Biden on Trumpin edellä suuremmalla erolla kuin Hillary Clinton vastaavana aikana neljä vuotta sitten.

Merkittäväksi voi osoittautua se, että vanhempi ikäluokka – erityisesti naiset – on gallupien mukaan siirtymässä pois Trumpin takaa. Tämä saattaa olla ratkaiseva tekijä vaa’ankieliosavaltioissa. Muutos johtuu etenkin tyytymättömyydestä Trumpin tapaan hoitaa koronakriisiä.

Mutta haavoitettuna ja nurkkaan ajettuna eläin on usein vaarallisimmillaan. Voi olla varma siitä, että poliittinen eläin Trump käyttää kaikki mahdolliset temput pysyäkseen vallassa. Niitä on melkoinen valikoima, ja niille luodaan pohjaa jo nyt.

Vaaleja ei voi siirtää

Lähdetään liikkeelle siitä, mitä Trump ei voi tehdä. Hän ei voi peruuttaa tai siirtää vaaleja.

Vuodelta 1845 olevan lain mukaan vaalit on järjestettävä marraskuun ensimmäisen maanantain jälkeisenä tiistaina. Tänä vuonna tuo päivä on 3. marraskuuta.

ILMOITUS

Lakia voi muuttaa vain kongressi, ja siihen tarvitaan molemmat kamarit. Senaatissa on republikaanienemmistö, mutta edustajainhuoneessa enemmistö on demokraateilla.

Edes vaalien peruuttaminen ei riittäisi pitämään Trumpia vallassa. Perustuslaki määrää yksiselitteisesti, että presidentin toimikausi on tasan neljä vuotta. Ensi tammikuun 20. päivän jälkeen Trump ei enää ole presidentti, jos hän ei voita vaaleja.

Kiista postiäänestyksestä

Vaikka Trump ei voi peruuttaa vaaleja, hän voi yrittää pilata ne.

Suurinta kiistaa käydään nyt postiäänestyksestä. Trump toitottaa, että postiäänestys on altis vilpille ja ”demokraattien juoni vaalien varastamiseksi”.

Asiaa on tutkittu, eikä mitään näyttöä postiäänestyksen vilppialttiudesta ole.

Postiäänestys on vuosikymmenien ajan ollut mahdollinen monissa osavaltioissa. Vuoden 2016 vaaleissa 21 prosenttia äänistä annettiin postitse.

Viidessä osavaltiossa vaalit käydään yksinomaan postiäänillä. Toisissa taas postitse voi äänestää vain hyvin tiukkojen kriteerien täyttyessä.

Useimmissa osavaltioissa äänestäjät eivät saa automaattisesti postiäänestyslippuja, vaan niitä täytyy erikseen pyytää. Täytetyn äänestyslipun allekirjoitusta verrataan pyynnön allekirjoitukseen ja rekistereissä oleviin muihin allekirjoituksiin.

Koronakriisin takia osavaltioissa on haluja laventaa postiäänestyksen mahdollisuutta, koska sitä pidetään ainoana turvallisena tapana.

Trump on käynyt raivoisasti vastaan. Hän esimerkiksi uhkasi katkaista liittovaltion rahoituksen Michiganilta ja Nevadalta tällaisten suunnitelmien takia.

Trump sanoi maaliskuussa suoraan, mistä hänen vastustuksensa johtuu: jos ennakko- ja postiäänestystä laajennetaan, ”ei tässä maassa valita enää koskaan yhtään republikaania”.

Itse asiassa postiäänestys ei ole erityisesti suosinut demokraatteja. Republikaanit ovat mobilisoineet väkensä siihen hyvin ja postiäänestäjissä on paljon esimerkiksi ulkomailla olevia sotilaita, joista monet äänestävät republikaaneja.

Tilanne on muuttunut postiäänestyksen laajentuessa, ja erityisesti tänä vuonna postiäänestys voi suosia demokraatteja, koska varsinkin suurissa kaupungeissa pelätään vaalipaikoille lähtemistä koronan takia.

Yleisesti ottaen äänestysprosentin nouseminen on eduksi demokraateille, ja siksi republikaanit pyrkivät monin tavoin sitä alentamaan.

Tilaisuus kiistää tulos

Näkyvä kiistely postiäänestyksestä voi jo itsessään hyödyttää Trumpia. Se voi säikyttää erityisesti etnisiin vähemmistöihin kuuluvia käyttämästä ääntään. Mutta postiäänestyksen arvostelun suurin vaara ei piile tällaisessa taktikoinnissa, vaan pohjan luomisessa vaalituloksen kyseenalaistamiseksi, mikäli Trump on häviämässä vaalit.

Voisiko Trump todella kiistää vaalituloksen? Totta kai voisi, koska hän on sen jo tehnyt, jopa voittaessaan vaalit.

Vuoden 2016 vaaleissa Hillary Clinton sai 2,8 miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump, mutta Trump sai enemmän valitsijamiehiä. Trump kuitenkin väitti, että Clintonin äänistä 3–5 miljoonaa oli laittomasti annettuja. Trumpin vaatimuksesta asiaa tutkittiin, mutta tietenkään mitään perusteita väitteelle löytynyt.

Ehkäpä kyse ei ollut vain siitä, että Trump turhamaisuuttaan halusi väittää itsensä ykköseksi myös äänimäärissä. Kenties mukana oli ajatus, että joskus vaalituloksen kiistämiselle voi olla todellinen tarve.

Härskin pelin paikat

Toisin kuin esimerkiksi Suomessa, Yhdysvalloissa ei ole rekisteriä äänioikeutetuista. Äänestäjäksi pitää erikseen rekisteröityä, ja käytäntö vaihtelee osavaltioittain.

Muutkin vaalien käytännön yksityiskohdat päätetään osavaltio- tai jopa piirikuntatasolla, ja se antaa lukemattomia mahdollisuuksia härskiin pelaamiseen.

Rekisteröityminen voidaan tehdä erityisen vaikeaksi ryhmille, jotka todennäköisesti äänestävät kilpailevaa puoluetta.

Kilpailevan puolueen vahvoille alueille voidaan sijoittaa vähemmän äänestyspaikkoja. Republikaanit pyrkivät erityisesti vaikeuttamaan opiskelijoiden, nuorten, mustien ja latinoiden äänestämistä.

Gerrymandering puolestaan tarkoittaa sitä, että vaalipiirit muotoillaan omaa puoluetta suosiviksi.Vaalipiirit määritellään kerran kymmenessä vuodessa tehtävän väestönlaskennan jälkeen. Viimeksi väestönlaskenta tehtiin 2010, ja vaalipiirit määriteltiin 2011. Silloin oli poikkeuksellisen edullinen tilanne republikaaneille, jotka olivat menestyneet edellisissä välivaaleissa.

Valitsijamiehet ilman vaaleja

Härskissä pelaamisessakin on yleensä pidetty jotain rajaa. Trumpilta on turha odottaa pidäkkeitä.

Vielä kautensa alkupuolella Trumpilla oli lähipiirissään henkilöitä, jotka yrittivät torjua pahimpia ylilyöntejä. Yksi kerrallaan he ovat saaneet potkut, ja jäljellä on enää hännystelijöitä. Kun senaatti talvella vapautti (republikaanien äänin) Trumpin virkarikossyytteistä, on ehkä viimeisetkin rajat ylitetty.

Republikaanien hallitsemat osavaltiot saattavat nimittää valitsijamiehet ilman vaaleja.

Yhdysvaltain vaalijärjestelmä toimii niin, että lähes kaikissa osavaltioissa eniten ääniä saanut ehdokas saa kaikki osavaltion valitsijamiehet. Paitsi ei ehkä toimikaan.

Niin sanottu faithless elector -teesi väittää, että valitsijamiehellä on vapaa mandaatti äänestää ketä haluaa. 32 osavaltiossa laki kieltää tämän, mutta 18 osavaltiossa laki ei sano siitä mitään. Yhdysvaltain korkeimman oikeuden on määrä ratkaista kysymys kesäkuussa.

Vaikka presidentti ei voi peruuttaa vaaleja, tilanne on toinen osavaltioissa. On pidetty mahdollisena, että jotkut republikaanien johtamat osavaltiot saattaisivat koronan verukkeella todeta vaalien järjestämisen mahdottomaksi ja antaa valitsijamiesten nimittämisen osavaltion kongressille.

Ajatus ei ole tuulesta temmattu. Republikaanien johtama Florida uhkasi tehdä näin vuoden 2000 pattitilanteessa George W. Bushin ja Al Goren välillä, mutta silloin Yhdysvaltain korkein oikeus ratkaisi pelin Bushin eduksi.

Pelottelijoita vaalipaikoille

Yksi viime aikojen kiistoista on koskenut Yhdysvaltain postilaitosta USPS:ää. Se oli jo ennestään talousvaikeuksissa, joita koronakriisi on edelleen pahentanut. Ilman lisärahoitusta siltä uhkaavat rahat loppua syyskuuhun mennessä.

Trump on tehnyt kaikkensa lisärahoituksen estämiseksi. Taustalla on pitkän aikavälin yksityistämishanke, mutta lisäksi epäillään vaalitaktisia syitä. Jos postipalvelut romahtavat syksyllä, voi myös postiäänestys vaarantua. Useimmissa osavaltioissa postiääniliput voi pudottaa vaalipaikkojen edessä oleviin laatikkoihin, mutta äänestysliput tuo äänestäjille posti.

Republikaanit ovat myös valmistautuneet laajaan äänestäjien häirintäkampanjaan. He aikovat rekrytoida 15 avainosavaltion vaalipaikoille 50 000 ”tarkkailijaa”. Virallinen tehtävä on valvoa vaalien rehellisyyttä, mutta tosiasiassa he saattavat pelotella vähemmistöjä äänestämästä.

Tällaiset ”tarkkailijat” ovat lähes 30 vuotta olleet kiellettyjä, mutta oikeus kumosi kiellon toissa vuonna.

Yhdysvalloissa oikeusministeriä on pidetty henkilönä, joka ei voi käydä pidäkkeettömästi poliittista peliä. Viimeistään nyt on tämäkin tabu murtunut, kun William Barr siunaa kaikki Trumpin tekemiset.

Trump on nimittänyt kaksi korkeimman oikeuden tuomaria, ja lisäksi peräti 191 alemman tason liittovaltion tuomaria. Tahti on lähes ennätyksellinen, ja nimitetyt ovat olleet hyvin konservatiivisia. Näin Trump on lunastanut uskonnollisen oikeiston odotukset.

Trumpin nimittämät ovat yleensä suhteellisen nuoria valkoisia miehiä, jotka voivat olla elinikäisessä virassaan vielä vuosikymmeniä. Senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell kehotti äskettäin vanhoja konservatiivisia tuomareita hakeutumaan eläkkeelle, jotta Trump ehtii vielä nimittää tilalle nuorempia.

Tuomareiden eteen voi tulla myös vaaleihin liittyviä kiistoja.

Vaaleihin sotatilassa?

Ei ole mahdotonta kuvitella tilannetta, jossa Trump provosoi ennen vaaleja jonkun kriisin, ja vaalit käydään poikkeustilan tai peräti sotatilan oloissa.

Perinteinen keino olisi käynnistää ulkomainen kriisi, vaikkapa Iranin tai Venezuelan kanssa. Trump on kuitenkin mainostanut, että hän tuo amerikkalaiset sotilaat kotiin ulkomaisista sodista, joten kotimainen kriisi voi olla todennäköisempi.

Trumpin viime viikon uhkaus armeijan lähettämisestä osavaltioihin protesteja hillitsemään saattoi olla koepallo siitä, miten tällaiseen reagoidaan.

Vaalituloksen kiistäminen olisi politiikan ”ydinsotavaihtoehto”.

Myös heti vaalien jälkeiset päivät voivat olla vaarallista aikaa. Jos postiääniä annetaan paljon, tulokset viipyvät. Joissakin osavaltioissa riittää, että postiäänissä on vaalipäivän leima.

Postiäänet voivat muuttaa tulosta varsinaisena vaalipäivänä annettuihin ääniin verrattuna. Silloin Trumpilla on tilaisuus palata väitteeseensä postiäänestyksen vilpillisyydestä ja kiistää vaalitulos. Jotkut asiantuntijat ovat ehdottaneet, että äänestäjille pitäisi tehdä etukäteen selväksi, että tulos saattaa tällä kertaa viipyä. Arvata saattaa, että näin ei tehdä.

Tuloksen kiistäminen olisi politiikan ”ydinsotavaihtoehto”. Onhan demokratian ydin siinä, että vallanpitäjiä voidaan vaaleilla vaihtaa.

Trumpilla on lisäksi käytettävissään äärioikeiston pyssymiehet, jotka hyödyllisinä idiootteina ovat helposti provosoitavissa. Siitä ei ehkä vielä saada aikaiseksi ihan sisällissotaa, mutta sopiva kaaos, jossa Trump voi operoida.

Trump on varmasti valmis menemään hyvin pitkälle. Kysymys on siitä, miten pitkälle hänen annetaan mennä. Onko republikaaninen puolue valmis vaarantamaan poliittisen järjestelmän perusteet? Tähän asti se ei ole asettanut rajoja kiukuttelevalle lapsiaikuiselle.

Trumpille hyökkäys on paras puolustus. Rummuttamalla jatkuvasti väitettä, että demokraatit aikovat varastaa vaalit, hän pohjustaa sitä, että voisi itse varastaa vaalit.