Perussuomalaiset, ruotsidemokraatit ja Tanskan kansanpuolue kipuilevat ilmastokantojensa kanssa, kertoo Ulkopoliittisen instituutin tänään julkaistu raportti. Siinä vertaillaan kolmen pohjoismaisen populistipuolueen kantoja ilmastonmuutokseen.
– Kaikki kolme puoluetta säätävät kantojaan ilmastonmuutokseen jatkuvasti, sanoo raportin kirjoittamiseen osallistunut Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Antto Vihma.
Vihman mukaan ilmastokysymys on kiinnostavaa tasapainoilua populistipuolueille erityisesti Pohjoismaissa, joissa tietoisuus ilmastonmuutoksesta on korkealla tasolla. Toisaalta konsensuksen rikkominen on houkuttelevaa.
Raportin mukaan Tanskan kansanpuolue muutti ilmastonmuutoskantaansa vähättelevästä ratkaisukeskeisemmäksi vuoden 2019 tappiollisten vaalien jälkeen. Tutkijoiden mukaan se edustaa nyt niin sanottua ilmastokonservatismia.
Perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit puolestaan lähestyvät ilmastonmuutosta niin sanotun ilmastonationalismin kautta.
– Ilmastonationalismilla viitataan ajatteluun, jossa oman maan tai alueen merkitystä ilmastonmuutoksen taltuttamisessa vähätellään. Oma osa on jo hoidettu, muut maat vapaamatkustavat, Vihma kertoo.
Ilmastokonservatiivit puolestaan kannattavat voimassaolevaa ilmastopolitiikkaa, mutta vastustavat kunnianhimoisia ilmastotoimia vedoten niiden kalliiseen hintaan.
Ilmastodenialismilla flirttaillaan
Pohjoismaisten populistipuolueiden nykyiset ohjelmat kaihtavat ilmastodenialismia eli ajattelua, jossa ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos kiistetään kokonaan. Täysin ilmastodenialismi ei kuitenkaan ole puolueiden piiristä kadonnut.
– Virallisella tasolla ne pysyvät etäällä ilmastodenialismista, mutta puoluejohtoa alemmalla tasolla aiheen kanssa flirttaillaan, Vihma sanoo.
Maiden eroista huolimatta populistipuolueiden ilmastokannoista ja niiden viestinnästä löytyy yhteisiä elementtejä. Kaikki kolme puoluetta ovat jatkuvasti kehystäneet ilmastopolitiikan ”urbaanin eliitin” ja kaupunkien ulkopuolella asuvien ihmisten väliseksi kamppailuksi tyypilliseen populistityyliin.
Kannoissa näkyy myös laajemminkin kädenojennus ”tavallisille ihmisille”, joiden ei populistien mukaan pitäisi joutua maksamaan ilmastopolitiikan takia tai häpeämään elämäntapojaan.