Matti Vanhasen valinta uudeksi valtiovarainministeriksi varmistui maanantaina ennen kello kymmentä aamupäivällä. Siitä käynnistyi kolme vuorokautta jatkunut kokoomuksen liehittely ja mielistely Vanhasen ympärillä.
Kokoomuksessa, toisin kuin perussuomalaisissa, ei voi suoraan tytötellä ministereitä, mutta henki oli sama: Vanhanen palauttaa kurin hallitukseen.
– Toivottavasti vanhan viisikon on nyt vapistava, kun Vanhanen tulee järkipuheineen, julisti kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.
Soidintanssi Vanhasen ympärillä huipentui keskiviikkona yli neljä tuntia kestäneeseen 5,5 miljardin euron lisäbudjetin lähetekeskusteluun.
– Hallituksella on uusi valtiovarainministeri, ja hän on käyttänyt viime päivinä hyviä julkisia puheenvuoroja, ja luulen, että hänen politiikkansa ei ole tätä vasemmiston ”ei huolta huomisesta” -politiikkaa, sanoi esimerkiksi vanha konkari Ben Zyskowicz.
Kokoomuksen tarkoituksena on tietysti luoda kiilaa hallituksessa keskustan ja punavihreiden puolueiden väliin. Vanhanen edustaa ”järkipuheita”, muut kuin keskusta ”holtittomuutta”.
Näin Zyskowicz:
– Nyt odotamme syksyä, vieläkö vasemmistohallitus jatkaa tätä politiikkaa ja keskusta tyytyy olemaan tällainen tuki- eli pönkäpuolue. Vai nähdäänkö silloin sellaisia järkeviä ratkaisuja taloudessa, joita Suomi nyt tarvitsee?
Vanhanen: Elvytys tapahtuu välittömästi
Vanhanen ja keskusta eivät kokoomuksen seireenilauluille syttyneet.
Vanhanen sanoi heti aluksi, että ”nyt päätetyt toimet ovat lähes täysimääräisesti väliaikaisia eivätkä siten lisää pysyvästi valtion menoja”.
– Suomi kuuluu niiden valtioiden joukkoon, joilla näiden koronatoimien ja elvytystoimien kohdistus tapahtuu välittömästi. Ylivoimainen valtaosa tästä lisäbudjetista toteutuu menoina jo tämän vuoden kuluessa eikä veny pitkälle.
Kokoomuksen keskeinen kritiikki on lisäbudjetissa kohdistunut velkaantumiseen. Se ei ole kuitenkaan antanut yhtään esimerkkiä siitä, mitä lisäbudjetista pitäisi ottaa pois. Kokoomuksen mukaan ongelma on se, että työllisyystoimet puuttuvat.
Kokoomuslaiset eivät laske lisäbudjetissa olevia valtavia julkisia investointeja työllisyystoimiksi, vaikka Helsingin yliopistossa juuri valmistunut tutkimus osoittaa julkisten infrastruktuuri-investointien olevan oikein toteutettuina erittäin hyvä keino elvyttää taloutta
Velka on tietoinen valinta
Valtion nettolainanoton tänä vuonna arvioidaan nousevan lähes 19 miljardiin euroon.
– Kyseessä on tietoinen valinta, koska ilman valtion vastaantuloa pandemian seuraukset olisivat ihmisille ja yrityksille vielä paljon haitallisemmat, Vanhanen sanoi.
Vanhasen mukaan samalla on kuitenkin tehtävä suunnitelmat siitä, miten velan kasvu saadaan hallintaan.
– Hallitus linjaa syksyllä toimet, joilla näihin tavoitteisiin päästään. Tuolloin myös tulemme arvioimaan tarkemmin sopeutustoimien aikataulua. Tätä kutsumme julkisen talouden kestävyyden tiekartaksi.
Yhteiskuntaa laitetaan liikkeelle
Viime viikonloppuna huhuttiin, että keskusta tekisi lähtöä hallituksesta. Keskustan ryhmäpuheenvuorossa ja muissa puheenvuoroissa tästä ei ollut mitään merkkejä.
– Nyt taudin ollessa hallinnassa taloutta elvytetään ja yhteiskuntaa laitetaan jälleen liikkeelle, Arto Pirttilahti kehui lisäbudjettia.
Vanhanen sanoi ryhmäpuheiden jälkeen, että hänellä on vaisto, että jos epidemian hoito menee, niin kuin nyt näyttää hyvältä, ”niin tämän ajoitus osuu kohdalleen”.
– Meillä on mahdollisuus olla rohkaisemassa tällä lisäbudjetilla niitä, jotka ovat epävarmoja nyt taloudessa – on sitten kysymys kotitalouden hankinnoista tai yrityksen tulevaisuuden investoinneista, parhaimmillaan tämä osuu kohdalleen.
Vanhanen ei ollut epävarma siitä, meneekö rahaa nyt liikaa, vaan siitä, riittääkö lisäbudjetin taso.
Kokoomuksen kanta lisäbudjetin sisältöön oli ristiriitainen. Yhtäältä se on liian suuri, mutta toisaalta kokoomuksenkin kansanedustajat luettelivat siitä itselleen mieluisia kohteita hyvinä hankkeina.
Keskustelusta jäi vaikutelma, että kokoomus on tällä viikolla enemmän tiivistänyt kuin hajottanut hallituspuolueiden rivejä. Puolue on ärsyttänyt niitäkin keskustalaisia, jotka ovat olleet ainakin kriittisiä näin kovaan velkaantumiseen.