Vasemmistoliitto on koronakriisin alusta asti pitänyt esillä sitä, että yritysten tukemisen lisäksi pitää huolehtia myös ihmisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista, kansanedustaja Veronika Honkasalo eduskunnan keskustellessa lisäbudjetista.
– Siksi olenkin erittäin iloinen siitä, että vaatimuksemme perustoimeentulotuen parannuksesta toteutuu, edes väliaikaisesti, ja että siihen on lisätalousarviossa varattu 60 miljoonaa euroa.
– Lisäksi lasten ja nuorten omaan hyvinvointipakettiin suunnataan 320 miljoonaa euroa. Panostuksia tehdään lastensuojeluun, etsivään nuorisotyöhön sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Koulutusalalle suunnatuilla lisäresursseilla halutaan myös varmistaa, että poikkeusolojen aikana kasvaneet oppimiserot saadaan kurottua umpeen, Honkasalo kertasi panostuksia, joilla varmistetaan, että jokaisesta lapsesta ja nuoresta pidetään huolta.
Oppositio toistaisi 1990-luvun virheet
Honkasalo totesi, että kaikista puolueista on pitkin koronakevättä kuultu sama viesti: 1990-luvun laman virheitä ei saa toistaa.
– Samaan aikaan oppositiopuolueet ovat tosin puhuneet sellaisen talouspolitiikan puolesta, joka nimenomaan johtaisi siihen, että 1990-luvun teot toistettaisiin. Silloin leikattiin hyvinvointipalveluista juuri kun niitä kaikkein eniten tarvittiin.
Ennenaikainen vyönkiristyspolitiikka olisi vasemmistoliiton mukaan paitsi inhimillisesti kallista myös myrkkyä talouskasvulle.
– Ainoastaan oikea-aikaisilla toimilla voidaan vahvistaa talouden kasvua ja työllisyyttä.
Hyvinvointivaltiota vahvistettava
Honkasalo piti ihmisten hyvinvoinnin ja toimeentulon turvaamisen lisäksi hallituksen panostuksia raideliikenteeseen sekä asuntojen tuotantoon nyt erittäin tärkeinä. Panostukset metsien ja Itämeren suojeluun sekä lähimatkailun kehittämiseen ovat tervetulleita askelia kohti hiilineutraalia Suomea.
Vasemmistoliitolle on keskeistä, että ympäristö ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus huomioidaan kaikissa jälleenrakennustoimissa.
– Tämän lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös elvytystoimien sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutuksiin. Tätä suosittelee myös ministeriöiden asettama korkean profiilin työryhmä loppuraportissaan.
– Suomalainen hyvinvointimalli on luonut vahvan pohjan koronakriisin ja sen seurausten vastaanottamiseen. Hyvinvointivaltiota on kriisin jälkeen entistäkin tärkeämpää vahvistaa, Honkasalo sanoi.
Oppositio haukkui lyttyyn
Oppositio haukkui 5,5 miljardin euron lisäbudjetin maanrakoon.
Velkaa otetaan kaksin käsin, syytti perussuomalaisten Lulu Ranne.
– Lisätalousarvio on roiskittu todella suurilla pensseleillä. Jokaisella hallituspuolueella on ollut oma suti. Vuosi sitten esitelty hallitusohjelma ylisuurine tulevaisuusinvestointeineen ja ilmastojohtajuuksineen on päätetty tuplata.
Kokoomuksen mukaan hallitus harjoittaa yli varojen elämisen politiikkaa ja on luopunut julkisen talouden kestävyyden tavoittelusta.
– Suomi-äidin luottokorttia käytettiin hallituksen sisäisissä neuvotteluissa surutta. Jokaisen piti saada miljardi sinne ja toinen tänne muuten korttitalonne olisi romahtanut. Tätä menoa, te arvoisa hallitus, romahdutatte koko maamme, Timo Heinonen julisti.
– Ne olivat populismin kilpalaulantaa, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi opposition puheenvuoroista.
Hänen mukaansa kumpikin yrittää ottaa painiotetta toisistaan siinä, että samaan aikaan vastustetaan velanottoa ja esitetään menolisäyksiä.
– Nyt täällä ollaan hyvin huolestuneita lisämenoista, mutta yhtäkään poistoa perussuomalaiset ja kokoomus esittänyt tähän lisätalousarvioon.
Aiemmissa lisäbudjeteissa ne ovat vaatineet vielä lisää rahaa käytettäväksi.