Tuore valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on tällä viikolla painottanut Euroopan merkitystä Suomelle. Jos muu Eurooppa ei toivu koronakriisistä, ei siitä toivu Suomikaan, vuosina 2003–2010 pääministerinä toiminut Vanhanen on sanonut.
Sama viesti toistui tiistaiaamuna Vanhasen ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa valtiovarainministerin ominaisuudessa. Hän painotti, että pelkästään yksittäisten maiden elvytystoimilla ei koronakriisin aiheuttamasta talouspudotuksesta toivuta.
– Pitää huolehtia myös siitä, että on tietty samantahtisuus, että koko meidän kauppa-alueellamme elvytys onnistuu ja on tehokasta. Sillä itse asiassa säästämme rahojamme, Vanhanen sanoi.
Siinä mielessä onkin mielenkiintoista, että Suomi on ottanut vähintäänkin nuivan kannan EU-komission 750 miljardin euron elpymisrahastoa kohtaan. Suomen kanta on, että rahaston kokoa tulee pienentää ja sen tulisi koostua enemmän lainarahasta. Tähän kantaan keskusta vaikutti Vanhasen mukaan hallituksessa merkittävästi.
Jos Suomen kanta menisi läpi, vähentäisi se samalla paketin elvytysvaikutusta.
– Suomen vaatimukset elpymisrahaston pienentämisestä ja tukien vähentämisestä käytännössä vähentävät elpymisrahaston jo valmiiksi pientä fiskaalista vaikutusta, huomautti EU-tutkija Antti Ronkainen viime viikolla KU:lle.
EU-maiden valtiovarainministerit neuvottelevat elpymispaketista myöhemmin tiistaina eli Vanhanen saa lentävän lähdön uuteen tehtäväänsä. Valtiovarainministerit eivät kuitenkaan tee päätöksiä paketista, vaan päätöksiä aletaan sorvata juhannuksena järjestettävässä EU-huippukokouksessa.
– Tässä on kyse sopivan tasapainon löytämisestä, Vanhanen kommentoi tiedotustilaisuudessa Suomen kannan merkitystä paketille ennen kuin alkoi painottaa yhteistyön merkitystä.
Kulmunin ja Vanhasen EU-linjoissa ero
Kotimaan politiikan osalta Vanhasen EU-painotus on niin ikään mielenkiintoista, tosin eri tavalla. Hänen edeltäjänsä, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni suhtautuu ainakin puheen tasolla huomattavasti kylmemmin EU-yhteistyöhön.
Keskustassa lieneekin edessä – ellei ole jo alkanut – melkoinen sisäinen valtakamppailu ennen syyskuussa pidettävää puoluekokousta. Kulmuni on ilmoittanut, että haluaa jatkaa puolueen puheenjohtajana.
Kulmunin asemasta kertoo jotain, että hänen kantojensa yli on kävelty muutamassa päivässä monta kertaa.
Haastajia ei Kulmunille vielä ole ilmennyt, mutta Annika Saarikon kommentit mahdollisesta osallistumisesta puheenjohtajakisaan ovat olleet hyvin ympäripyöreitä.
Vuosi sitten Kulmuni voitti puheenjohtajakisassa puolustusministeri Antti Kaikkosen, joka Vanhasen tapaan asuu Uudellamaalla. Kärjistetysti voisi sanoa, että Kaikkosta tuettiin etelässä ja Kulmunia idässä ja pohjoisessa. Keskustan omien voimasuhteiden vuoksi Kulmuni voitti lopulta selvästi, koska näiden piirien edustus puolueessa on suurempi.
Voikin odottaa, että jos Saarikko asettuu ehdolle, on luvassa jälleen keskustaa sisäisesti lisää hajottava puheenjohtajavaali.