Lehtikuva/Biju Boro

Uusiutuvat luonnonvarat on käytetty tältä vuodelta loppuun elokuun 22. päivänä.

Covid-19-pandemia on pienentänyt ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Koronakriisi osoittaa, että kulutuksen muuttaminen on mahdollista hyvinkin lyhyessä ajassa, toteaa WWF Suomi. Ylikulutuksen väheneminen kriisin kautta ei kuitenkaan ole toivottavaa, vaan kestäviin tuloksiin tarvitaan johdonmukaisia politiikkatoimia.

Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jolloin kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä yhden vuoden aikana. Tänä vuonna kansainvälinen ylikulutuspäivä on ennakkolaskelmien mukaan 22. elokuuta, yli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna.

Ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin tekemään laskelmaan tuoreimpien YK:n tilastotietojen perusteella. Tänä vuonna YK:n tilastoja on täydennetty uusilla tiedoilla, jotka liittyvät hiilidioksidipäästöihin, puutuotteiden kulutukseen ja ruokajärjestelmään.

Yksilöiden toimet eivät yksin riitä, vaan ratkaisevan tärkeää on kokonaisvaltainen rakennemuutos.

Saatavilla olevien tietojen mukaan ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen ennakoidaan pienentyvän koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi noin 9 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Laskelmien mukaan ihmiskunta tarvitsisi tänä vuonna 1,6 maapalloa kattaakseen kulutuksensa.

– Yhtäkkiset kriisit ovat ajoittain pienentäneet luonnonvarojen kulutusta, mutta kulutus on tyypillisesti palautunut entiselle uralleen kriisin jälkeen. Tarvitsisimme reipasta tiputusta luonnonvarojen kulutuksessa joka vuosi, kunnes kulutuksemme on kestävällä tasolla. Vähennykset tulisi toteuttaa kriisiytymisen sijaan hallitusti ja oikeudenmukaisesti, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula järjestön tiedotteessa.

ILMOITUS

Elvytystoimiin kriteerit

Maailman ylikulutuspäivän siirtyminen johtuu etenkin hiilidioksidipäästöjen ja puutuotteiden kulutuksen vähentymisestä. Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet muun muassa liikenteessä, teollisuudessa sekä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Koronakriisin aikainen ekologisen jalanjäljen pienentyminen antaa mittakaavaa toimille, joita tarvitsemme ilmasto- ja monimuotoisuuskriisien ratkaisemiseen sekä ylikulutuksen purkamiseen.

– Kulutusvalinnat ovat tärkeitä, mutta aina kansalaisille ei ole luonnon ja ilmaston kannalta kestävää vaihtoehtoa tarjolla, vaikka haluaisimme sellaisen valita. Yksilöiden toimet eivät yksin riitä, vaan ratkaisevan tärkeää on kokonaisvaltainen rakennemuutos. Muutoksen ytimessä on fossiilisista polttoaineista luopuminen ja luonnonvarojen kulutuksen rajoittaminen, Nikula sanoo.

Maailman ylikulutuspäivä tarjoaakin oivan mahdollisuuden tarkastella ihmiskunnan tulevaisuutta. Tällä hetkellä päättäjät ympäri maailmaan kehittävät toimia, joilla koronakriisistä noustaan myös taloudellisesti.

– Miksi palata kestämättömään tilanteeseen? Kaikkiin elvytystoimiin on liitettävä kestävyyskriteerit: elvytys ei saa pahentaa ympäristön ja ilmaston tilaa, heikentää luonnon monimuotoisuutta tai lisätä luonnonvarojen käyttöä. Ihmisten hyvinvointi voi jatkua ja parantua vain, jos emme riko elämää ylläpitäviä luonnonjärjestelmiä, Nikula toteaa.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!