Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaatii päiväkotitoimintaa luvanvaraiseksi, voitontavoittelun rajoittamista ja resursseja valvontaan.
Andersson puhui vasemmistoliiton puoluevaltuuston seminaarissa lauantaina aamupäivällä.
Pontta kannalle antaa päiväkotiketju Touhulan yrityssaneeraus, joka on herättänyt huolta varhaiskasvatuksen jatkuvuuden takaamisesta ja hoitopaikkojen riittävyydestä.
Andersson piti tapausta ikävänä esimerkkinä riskistä, jonka kaupalliset palveluntarjoajat voivat aiheuttaa kunnille. Touhula on niin yrityskauppojen kuin kuntien palvelusetelipäätösten seurauksena aggressiivisesti laajentanut markkinaosuuttaan ja nyt on mahdollista, että päiväkoteja joudutaan sulkemaan. Se saattaa johtaa huutavaan pulaan päivähoitopaikoista useissa kunnissa.
– Kaupallinen palvelutuotanto voi olla tapa täydentää julkista palveluvalikoimaa, mutta se ei poista kuntien järjestämisvastuuta. Kunnat ovat aina vastuussa. Myös silloin, jos palveluntarjoajat päättävät sulkea liian vähän voittoa tuottavat päiväkotinsa. Touhulan tapaus on osoitus siitä, miten välttämätöntä on, että kunnissa ylläpidetään riittävä määrä julkisesti tuotettuja varhaiskasvatuspalveluita, sanoi Andersson.
Vaikka kaupallinen varhaiskasvatus on valtakunnan tasolla edelleen selvästi julkista palvelutuotantoa pienempää, on Suomessa myös niitä kuntia, joissa kaupalliset toimijat ovat ottaneet jopa 40–50 prosentin osuuden.
Pohjimmiltaan kyse lasten oikeuksista
Anderssonin mukaan huoli ei koske vain palveluiden jatkumisen takaamista.
– Jos julkisella puolella tapahtuu virheitä, johto vastaa siitä virkavastuulla. Yksityisellä puolella ei ole vastaavaa järjestelmää ja siksi vastuu epäkohdista jää usein niukaksi. Tässä on pohjimmiltaan kyse lasten oikeuksista turvalliseen ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.
Hallitus aikoo tällä kaudella selvittää mahdollisuutta voitontavoittelun rajoittamiseen varhaiskasvatuksessa samaan tapaan, kuten perusopetuksessa on tehty.
– Tarvitsemme varhaiskasvatukseen kipeästi lupajärjestelmän, jonka avulla olisi nykyistä helpompaa asettaa lasten yhdenvertaisuuteen ja palveluiden laatuun liittyviä ehtoja ja kriteereitä myös kaupallisille toimijoille. Jotta luvan ehtojen noudattamista voidaan valvoa, tarvitaan myös lisäresursseja aluehallintovirastojen tarkastajille, Andersson totesi.
Lupajärjestelmän avulla olisi hänen mukaansa mahdollista myös säätää velvoitteista yrityksille niissä tilanteissa, joissa ne päättävät lopettaa toimintansa.
– Niin kauan kun tällaista lainsäädäntöä ei ole, on palvelujen järjestäminen kunnissa paras tapa turvata laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut kaikille, sen sijaan, että luovutamme vastuun pääomasijoittajille.
Lomautukset täysin vastuuttomia
Andersson vetosi kuntapäättäjiin, jotta aikeet kasvatus- ja opetusalan lomataussuunnitelmista haudataan.
– Olen tyrmistynyt näistä aikeista. Valtio tukee nyt kuntia lisäresursseilla juuri lasten ja nuorten palveluihin, joten olisi kunnilta täysin vastuutonta lomauttaa henkilöstöä näissä elintärkeissä palveluissa.
Vaalivoittoa tavoittelemaan
Kuntavaaleihin on tänään 317 päivää. Li Andersson sanoi vasemmistoliiton tavoittelevan vaalivoittoa erittäin tärkeiden tavoitteiden edistämiseksi.
– Me haluamme vahvistaa hyvinvointipalveluita, taata ihmisille työtä ja pitää huolta siitä, että jokaisella on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet elää hyvää elämää mieleisellään tavalla.
Valtakunnallisen kannatuksen kasvattamisen lisäksi vasemmistoliiton tavoitteena on kasvattaa niiden kuntien määrää, joissa sillä on vähintään yksi valtuutettu ”pitämässä huolta siitä, että oikeudenmukaisuus toteutuu kuntapolitiikassa”.
– Lappeenranta, Mikkeli, Laitila, Sipoo ja muut, valmistautukaa, vasemmistoliitto on tulossa – rakentamaan kanssanne hyvinvoivaa, tasa-arvoisempaa ja onnellisempaa elämää kunnissa läpi Suomen.
Syksyllä alkavan vaalityön aikana vasemmistoliitto aikoo tehdä näkyväksi sen, mitä puolueen kunnanvaltuutetut tekevät suomalaisten hyväksi omilla kotipaikkakunnillaan koko maassa.
Seuraavien kuntavaalien suurimmiksi keskustelunaiheiden Andersson ennakoi liittyvän kuntien tulevaisuuteen ja rooliin väestön ikääntyessä ja soten siirtyessä maakuntiin, sivistyspalveluiden turvaamiseen sekä ilmastotavoitteiden edistämiseen kunnissa.