Hallitus antoi perjantaina eduskunnalle vuoden neljännen lisäbudjetin, suuruudeltaan ennätykselliset 5,5 miljardia euroa. Sen yhtenä osana toimeentulotuen väliaikaiseen korottamiseen varataan 60 miljoonaa euroa koronakriisistä eniten kärsineiden pienituloisten tilanteen helpottamiseksi.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kertoo tänään MTV:n nettikolumnissa , että korotuksen saaminen lisäbudjettiin oli ison työn takana.
”En ole juurikaan rikkonut hallituksen neuvotteluja ja päätöksenteon valmistelua ympäröivää hiljaisuutta, mutta haluan nyt tehdä niin osoittaakseni ison muutostarpeen”, hän perustelee.
”Vaikka asian ei sinänsä olisi pitänyt tulla minulle yllätyksenä, on silti ollut pienimuotoinen järkytys ja silmiä avaava havainto, miten kankea meidän sosiaaliturvajärjestelmämme on.”
Kankeus tuli esiin, kun koulut suljettiin koronakriisin takia ja pienten lasten vanhemmille piti löytää keinoja toimeentulon turvaamiseksi. Asialle oli koko hallituksen selvä tahtotila, mutta Anderssonin mukaan sen ratkaiseminen kesti viikkoja.
Huhtikuun lisäbudjetissa alle 10-vuotiaiden lasten kanssa töistä palkatta poissa oleville vanhemmille järjestyi mahdollisuus hakea väliaikaista tukea lapsen hoitamiseen kotona.
”Toimeentulotukeen ei pitäisi käyttää ollenkaan rahaa”
Uuteen lisäbudjettiin vasemmistoliitto sai läpi vaatimuksensa toimeentulotuen väliaikaisesta parantamisesta koronaviruksen aiheuttaman taloudellisen ahdingon lievittämiseksi.
Anderssonin mukaan moni ei olisi halunnut korottaa toimeentulotukea, “koska panostuksia pitäisi kohdentaa ensisijaisiin etuuksiin.”
Niihin tehtävät parannukset eivät hyödytä kaikkein pienituloisimpia, koska ne leikkaantuvat pois toimeentulotuen saajilta. Näin kävi esimerkiksi vaalikauden alussa päätetyn perusturvan 20 euron korotuksen kanssa.
”Toimeentulotuen parantamisen osalta hallituksen päätös oli selvä, mutta silti neuvotteluvaiheessa tuotiin esille, kuinka toimeentulotukeen ei pitäisi lainkaan käyttää rahaa, vaikka se on ongelmistaan huolimatta parhaiten kaikkein pienituloisimmat ihmiset tavoittava tuen muoto.”
”Välittömästi lisätalousarviossa tehdyn toimeentulotukipäätöksen jälkeen sain myös kuulla, että tämäkin parannus heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloon on väitetysti mahdotonta toteuttaa”, Andersson valottaa kulissien takaa.
”Sosiaaliturvan muutokset ylivoimaisesti vaikeimpia”
”En yksinkertaisesti hyväksy sitä, että tässä maassa ei löytyisi keinoja kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon parantamiseen”, hän jatkaa.
”Minua surettaa ja suututtaa, että sosiaaliturvaan tehtävät muutokset ihmisten aseman parantamiseksi ovat ylivoimaisesti vaikeimpia kaikista niistä vaikeista asioista, joita hallituksen pöydällä on ollut”, Andersson kirjoittaa.
Hänestä on surullista huomata, että nimenomaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon turvaamiseen, edes väliaikaisesti, liittyviin toiveisiin on kriisin aikana kaikkein useimmin kuultu vastauksena, että on “vaikeaa, kallista, aikaa vievää tai mahdotonta.”
Useat etuudet yhteen ja karenssi pois
Hallitus on käynnistänyt sosiaaliturvan uudistamisen, mutta se jatkuu seuraavalle vaalikaudella asti. Anderssonin mukaan osa-uudistuksille on huutavan suuri tarve jo lähivuosien aikana.
Vasemmistoliitto esittää konkreettisena uudistustyön ensiaskeleena, että askeleena kohti perustuloa työmarkkinatuki, peruspäiväraha, vanhuuseläkeikää edeltävä kansaneläke, perustason sairaus- sekä vanhempainpäivärahat, kotihoidontuki, opintoraha ja yrittäjien starttiraha yhdistetään yhdeksi perusturvaetuudeksi, joka sidotaan elinkustannusindeksiin.
Toinen askel on työvoimapoliittisten karenssien ja muiden rangaistuselementtien lakkauttaminen.
”Toimiva sosiaaliturvajärjestelmä ei rankaise, vaan varmistaa, että ihmisillä on mahdollisuus toimeentuloon ja toimeliaisuuteen. Mikäli henkilö ei täytä työttömyysturvan edellytyksiä, maksatus voitaisiin kuitenkin keskeyttää, kunnes ehdot jälleen täyttyvät.”