Antti Yrjönen

Eduskunta kävi torstaina ajankohtaiskeskustelun EU-komission esittämästä 750 miljardin euron elpymisrahastosta.

EU-komission esittämä elpymisrahasto tulee sitoa oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien turvaamiseen. Vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo osoitti ryhmäpuheessa sanat muun muassa Puolaa ja Unkaria kohti.

– EU ei voi enää katsoa sivusta, kun esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa tukirahat ohjataan vallanpitäjien lähipiireille.

Vasemmistoliitto kannattaa EU-komission esitystä 750 miljardin elpymisrahastosta, mutta ei ehdoitta. Saramo sanoi eduskunnassa, etteivät eurokriisin aikaiset tapahtumat saa toistua. Tuolloin massiivisilla tukipaketeilla pelastettiin saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja.

– Elvytysvarat on suunnattava kunnianhimoisen vihreän ohjelman vauhdittamiseen. Voimavarat on kohdennettava digitalisaatioon, osaamiseen, terveyteen ja sosiaalisten oikeuksien turvaamiseen, Saramo vaati.

– Järkevästi kohdennetuilla panostuksilla syntyy aitoa eurooppalaista lisäarvoa yksittäisten jäsenmaiden toimiin verrattuna. Suomenkin viennistä suurin osa suuntautuu Euroopan unioniin, jonka vahvistuminen on siten meidänkin etumme.

ILMOITUS

Komission esityksessä 500 miljardia jaettaisiin jäsenmaille tukina ja 250 miljardia lainoina. Summa rahoitettaisiin komission rahoitusmarkkinoilta ottamalla lainalla.

Rahoitus ohjataan jäsenmaille EU:n budjetin ohjelmien kautta, ja se maksettaisiin takaisin tulevina budjettikausina vuosien 2028 ja 2058 välillä.

Digijätit verolle

Saramo linjasi, että vasemmistoliitto vastustaa komission verotusoikeuden laajentamista jäsenmaihin, mutta esimerkiksi kansainvälisiin digijätteihin kohdistuvaa veroa kannattaa viedä eteenpäin.

– Ne toisivat aitoa lisäarvoa myös Suomelle suojatessaan kotimaista työtä ja ohjatessaan ulkopuolisia maita puhtaampaan teollisuuteen ja hoitamaan veronsa.

Elpymisrahastoon on tulossa tiettyjä ehtoja eli jäsenmaat eivät tule saamaan rahaa vastikkeetta. Niiden osalta vasemmistoliitolla on ehtoja.

– Elpymisrahaston ehdoista ei saa muodostua komission kiristysruuvia, jolla vaaditaan rakenteellisia uudistuksia tai talouskuria, eli kovaa yksityistämis- ja leikkauspolitiikkaa. Eurokriisin aikana nähdyllä talouskuripolitiikalla oli tuhoisat vaikutukset niin kansalaisten hyvinvoinnille kuin maiden velkakestävyydelle, Saramo sanoi.

Vasemmistoliitto vaatii, että kansallisten parlamenttien päätösvallasta pitää myös pitää huolta.

– Samalla on aivan keskeistä varmistaa, että komission talouspoliittista päätäntävaltaa ei kasvateta kansallisten parlamenttien kustannuksella.

Solidaarisuudelle tarve

Koronakriisi on runnellut erityisesti Italiaa ja Espanjaa, mutta taudin leviämisen estämiseksi tehdyt voimakkaat rajoitustoimet ovat iskeneet kovaa kaikkien maiden talouksiin. Saramo huomauttikin ryhmäpuheessa, että tällä kertaa talouskriisi ei johdu minkään maan leväperäisestä talouspolitiikasta.

– Koko maailmantalous on kriisiytynyt. Euroopassa kyse on rauhanajan pahimmasta romahduksesta.

Ryhmäpuheen lopuksi Saramo paalutti, että EU:n on osoitettava, että talouskuripolitiikan tuhoisista vaikutuksista on opittu.

– Yhteistyöllä ja solidaarisuudella voimme varmistaa, että kaikki Euroopan maat nousevat tästä kriisistä vahvempina.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!