Lehtikuva/Emmi Korhonen

Yhteisistä resursseista osa kaikille olisi myös tapa tasata varallisuuseroja.

Vasemmistofoorumi jatkaa perustulokeskustelua uusimassa raportissaan Perustulo sosiaalisena osinkona. Sen on kirjoittanut väitöskirjatutkija Johanna Perkiö.

Perkiön mukaan hyvinvoinnin hedelmät jakautuvat maailmassa epätasaisesti. Uusi keino tasata peliä olisi jakaa yhteisiksi katsotuista resursseista, kuten luonnonvaroista, osuus kaikille, hän esittää.

– Sosiaalinen osinko on ilman ehtoja maksettava säännöllinen tulonsiirto.

– Ajatuksena on jakaa kaikille poliittisen yhteisön, kuten valtion, jäsenille osuus yhteisiksi katsottujen resurssien tuottamasta taloudellisesta hyödystä tai kansakunnan taloudellisesta menestyksestä. Tällaisia yhteisresursseja voivat olla esimerkiksi ekosysteemit ja luonnonvarat tai ihmiskunnan tiedollinen, kulttuurinen ja teknologinen perintö, hän kertoo.

Perkiö selvittää asiaa myös Vasemmistofoorumin julkaisemalla videolla .

ILMOITUS

Osingot voidaan rahoittaa esimerkiksi verottamalla luonnonvarojen käyttöä tai ympäristöhaitan aiheuttamista. Myös varallisuuden verottaminen tai ekologisesti ohjaavat kulutusverot voivat tulla kyseeseen.

Ei perinteistä sosiaaliturvaa

Ajatus sosiaalisesta osingosta tulee Perkiön mukaan hyvin lähelle perustulon ideaa. Se voitaisiin toteuttaa joko osana sosiaaliturvajärjestelmää tai siitä kokonaan irrallaan.

– Sosiaalinen osinko ei ole sosiaaliturvaa perinteisessä mielessä, vaan täysin uudenlainen taloudellisen jaon instituutio. Se ei myöskään ole työlle vaihtoehtoinen tai alisteinen tulonjaon muoto, vaan keino jakaa taloudellisia resursseja teollisen yhteiskunnan vanhojen kategorioiden ulkopuolella.

Sosiaaliturvan lisänä maksettava osinko voisi olla tasoltaan melko alhainenkin. Suurempana se taas voisi korvata osia sosiaaliturvasta.

Historiallinen murroskohta

Perkiön mukaan olemme historiallisessa murroskohdassa, jossa on viimeinen mahdollisuus pelastaa lapsillemme elinkelpoinen planeetta. Sosiaalinen osinko olisi yksi keino uudistaa talouden rakenteita ekologisesti kestävämmiksi niin, että samalla eriarvoisuus vähenisi.

– Erityisesti varallisuus jakautuu räikeän eriarvoisesti niin globaalilla tasolla kuin yksittäisten maiden sisällä. Paitsi että näin suuret varallisuuserot eivät ole millään lailla moraalisesti perusteltavissa, ne myös haittaavat talouden toimintaa, Perkiö sanoo.

– Ympäristökriisin oloissa sosiaaliset osingot auttaisivat jakamaan varallisuutta tasaisemmin suoraan ihmisille. Ne myös kompensoisivat ympäristöverojen vaikutusta pienituloisille.

Osaksi sosiaaliturvan uudistamista

Sosiaalinen osinko voitaisiin toteuttaa joko kansallisella tai ylikansallisella tasolla. Esimerkiksi Euroopan unionissa osinko voitaisiin kytkeä ekologisiin ohjausveroihin sekä rahoitusmarkkinoiden tai varallisuuden verotukseen, Perkiö kaavailee.

Sosiaalista osinkoa on maailmalla kokeiltukin. Esimerkiksi Alaskassa on ollut jo pitkään käytössä kansallisesta öljyrahastosta vuosittain maksettava osinko.

Perkiö toivoo hallituksen nimittämän sosiaaliturvan uudistuskomitean ottavan ajatuksen sosiaalisesta osingosta onkeensa.

– Sosiaalisen osingon avulla pienituloisten toimeentuloa voitaisiin parantaa ilman tarvetta korottaa varsinaista sosiaaliturvaa.

– Koronakevät osoitti nykyisten sosiaaliturvajärjestelmien vajavaisen kyvyn turvata ihmisten toimeentulo tilanteessa, jossa äkillinen kriisi ajaa yllättäen suuren joukon ihmisiä taloudelliseen ahdinkoon. Ilmasto- ja ympäristökriisin pahentuessa koronaepidemian kaltaiset poikkeustilat tulevat todennäköisesti yhä tavallisemmaksi, joten sosiaalisia turvaverkkoja on kehitettävä turvaamaan joustavasti ihmisten toimeentulo erilaisissa tilanteissa, sanoo Perkiö.