Hallitus sopi tiistaina massiivisesta lisäbudjetista, jolla Suomea laitetaan koronakriisin jälkeen käyntiin ja torjutaan sen sosiaalisia haittoja.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi illan tiedotustilaisuudessa, että lisätalousarvioesityksessä on 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä.
Lasten ja nuorten hyvinvointipaketin suuruus on 320 miljoonaa euroa, kertoi opetusministeri Li Andersson (vas.).
Koronakriisin aikana & sen jälkeen on elintärkeää että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen. Vasemmistoliiton tavoite lasten & nuorten hyvinvointipaketista toteutui ja lisätalousarviossa suunnataan yhteensä 310 miljoonaa euroa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin!
— Li Andersson (@liandersson) June 2, 2020
Paketilla tuetaan oppimista, vahvistetaan syrjätymistä ehkäiseviä toimia ja torjutaan kriisin aiheuttamia sosiaalisia ongelmia. Konkreettisia toimenpiteitä ovat muun muassa perusopetuksessa etäopetusjakson aikana syntyneen oppimisvajeen paikkaaminen, sekä määrärahat lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin ja ammatilliseen koulutukseen koulutuksensa keskeyttäneiden tai keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden opiskelun ohjaukseen.
Kymmenellä miljoonalla eurolla pilotoidaan Suomen harrastamisen malli. Sen tavoitteena on tuoda maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulujen iltapäiviin.
Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään kertaluontoisesti 4 800:lla.
Kaikkein pienituloisimpia tuetaan toimeentulotuen väliaikaisella korotuksella, joka on voimassa vuoden loppuun. Siihen käytetään 60 miljoonaa euroa.
Lupasimme jo kriisin aluksi, että tulemme pelastamaan yritysten lisäksi myös ihmiset ja näin myös teemme. Vasemmiston vaatimuksesta lisätalousarviossa esitetään 60 miljoonan euron väliaikaista korotusta toimeentulotukeen kriisin aiheuttaman taloudellisen ahdingon helpottamiseksi.
— Li Andersson (@liandersson) June 2, 2020
Työllisyystavoite uusiksi
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) sanoi, että hallitus siirtää kestävyysvajeen umpeenkuromisen tavoitteen vaalikauden lopusta vuosikymmenen loppuun.
– Tulevaisuudessa veronkorotuksilta ja menoleikkauksilta ei voida kokonaan välttyä, hän varoitti.
Kulmuni kertoi myös, että loppukesän budjettiriihessä hallitus asettaa uuden työllisyystavoitteen, joka on korkeampi kuin nykyinen 60 000 työpaikkaa. Hallitus tavoittelee tilannetta, jossa työn riittämätön kysyntä ei rajoita työllisyyden kasvua. Siksi tarvitaan myös työn tarjontaa vahvistavia uudistuksia.
Kuntia tuetaan 1,4 miljardin euron tukipaketilla.
Perjantaina eduskunnalle annettavan lisäbudjetin määrärahojen lisäys on noin 4,1 miljardia euroa ja tulojen vähennys noin 1,2 miljardia euroa. Valtion nettolainanoton tarve kasvaa noin 5,3 miljardilla, jolloin valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan noin 18,8 miljardia euroa.