Jarno Mela

Pääekonomistin mielestä yhteiskunta tarvitsee siirtymää ylätason strategiapuheesta konkreettisiin toimintasuunnitelmiin.

Konkreettiset toimenpiteet puuttuvat valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän raportista toteaa Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Hänellä oli odotuksia, että viimein suomalaiselle yhteiskunnalle on onnistuttu laatimaan strategia ja keinot selvitä tulevaisuuden suurista haasteista.

”Valitettavasti raportti ei tältä osin lunasta kaikkia odotuksia”, Ahokas kirjoittaa.

”Kun päästään varsinaisiin jälkihoidon ja jälleenrakennuksen sisältöihin, tarjolla on ainoastaan melko yleisluonteisia listauksia siitä, mille alueille yhteiskunnassa pitäisi jatkossa huomiota kiinnittää ja missä pitäisi saada muutosta aikaiseksi. Kysymyksiin mitä, miten ja millä resursseilla ei kuitenkaan ole haluttu lähteä vastaamaan, vaikka työryhmälle annettu tehtävä olisi saattanut senkin mahdollistaa.”

Varsinaisista jälkihoidon ja jälleenrakennuksen sisällöistä tarjolla on ainoastaan melko yleisluonteisia listauksia, Ahokas toteaa Sosten blogissa.

Työryhmä esimerkiksi esittää tavoitteiksi hyvinvointitalouden perusohjelman mukaisesti muun muassa lapsiköyhyyden torjumisen, sosiaalisen osallisuuden edistämisen, mielenterveystyön edistämisen, osaamisen lisäämisen, sukupuolten tasa-arvon edistämisen sekä terveyspalveluiden saatavuuden parantamisen.

ILMOITUS

Kyseessä ei kuitenkaan oikeastaan ole toimenpidelistaus vaan tavoitelistaus.

Seuraavaksi toimintasuunnitelma?

Ahokkaan mukaan raportti tuntuu lisäksi ristiriitaiselta. Samanaikaisesti hyvinvointitavoitteiden rinnalla siinä tavoitellaan siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan sekä hahmotellaan miljardien suuruista julkisen talouden sopeutusta. Pääekonomistille tästä herää kysymys, onko tämä kaikki yhtäaikaisesti mahdollista ja millä käytännön toimilla.

”Tämä entisestään vahvistaa ajatusta siitä, että mitä oikeasti yhteiskuntana juuri nyt tarvitsemme, on siirtymää ylätason strategiapuheesta konkreettisiin toimintasuunnitelmiin, jotka ovat sisäisesti koherentteja eli joissa kaikki osat ovat yhtä aikaa mahdollista toteuttaa. Niin kauan kuin pysymme strategiapuheen tasolla ja väistämme kieltämättä isoa haastetta tehdä valintoja eri tavoitteiden sekä toimenpiteiden välillä, olemme enemmän tai vähemmän kohtaamiemme haasteiden armoilla”, Ahokas toteaa.

Hän pitää Hetemäen työryhmän raporttia oivallisena ylätason jäsennyksenä yhteiskunnan haasteista ja tavoitteista koronakriisin jälkeen.

”Seuraava tehtävämme on ottaa siitä askeleita konkreettisempaan suuntaan ja kirjoittaa yksiselitteisesti auki toimintasuunnitelma – toimenpiteet, tarvittavat resurssit, toteutusaika – jolla nämä tavoitteet voidaan yhtäaikaisesti saavuttaa.”

”Ekologisesti kestävä hyvinvointitalous on saavutettavissa vain siten, että otamme lusikan kauniiseen käteen. Ehkäpä Hetemäen työryhmälle annetaan vielä yksi toimeksianto ja sen mahdollinen kolmas raportti toimii toimintasuunnitelmatyössä kauan kaivattuna keskustelunavaajana”, Ahokas toivoo.

Sosiaaliraportti keskiviikkona

Seuraava koronaraportti julkaistaan huomenna keskiviikkona. Kyseessä on sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön asettama asiantuntijaryhmä, jonka tehtävä oli etsiä toimenpiteitä hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistamiseksi koronaepidemian jälkihoidossa.

Sosten valtuuston puheenjohtajan, arkkipiispa emeritus Kari Mäkisen johtaman työryhmän tavoitteena oli tuottaa esityksiä ja herättää keskustelua siitä, miten estetään sosiaalisten ongelmien syveneminen, syrjäytyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen koronaepidemian rajoitusten irtaantumis- ja jälleenrakentamisvaiheessa.