Lehtikuva/Timo Jaakonaho

Reilun siirtymän 20 ehdotusta

1. Kiristetään ilmastolain tavoitteet 1,5 asteen polun mukaisiksi ja sisällytetään tavoitteisiin kulutusperäisten päästöjen vähentäminen. Tehdään tavoitteiden perusteella valtiolle hiilibudjetti jokaiselle nelivuotiskaudelle.

2. Asetetaan julkiselle sektorille työllistämisvelvoite niin, että jokaiselle halukkaalle yli 12 kuukautta työttömänä olleelle henkilölle taataan palkkatuettu työ julkisella sektorilla. Luodaan tätä tavoitetta varten luonnonsuojelujoukot.

3. Tuetaan työntekijöiden lisä- ja uudelleenkouluttautumista uudistamalla sosiaaliturvaa kohti perustuloa, mikä vapauttaisi työvoimapalveluiden resursseja ihmisten yksilöllisempään palveluun.

4. Turvataan erilaisten koulutusmahdollisuuksien alueellinen tasa-arvo varmistamalla toisen asteen ja ammattikorkeakoulutuksen alueellinen kattavuus. Priorisoidaan myös jatkuvan oppimisen malleja kehitettäessä alueita, joilla työnteon tavat muuttuvat ja osa vanhoista työpaikoista katoaa.

5. Tuetaan sähkölataus- ja biokaasuinfrastruktuurin rakentamista, MaaS-palveluiden kehittämistä, sähkö- ja biokaasuautojen hankintaa sekä etanoli- ja kaasukonversioita.

ILMOITUS

6. Asetetaan tavoitteeksi, että junaliikenne on kotimaassa kaikissa tilanteissa lentämistä houkuttelevampaa ja siirretään rahtiliikennettä enenevissä määrin raiteille. Aloitetaan panostukset myös poikittaisratoihin sekä vähäliikenteisiin ratoihin.

7. Käännetään valtion tukipolitiikka haitallisista tuista kohti ympäristöystävällisiä innovaatio- ja investointitukia, ja suunnataan innovaatiotoiminnan rahoitusta reilun siirtymän keskeisiin haasteisiin.

8. Säädetään yritysvastuulaki, jolla varmistetaan, että suomalaisyritykset kartoittavat oman toimintansa ympäristöriskit ja toimivat niiden minimoimiseksi.

9. Luovutaan maatalouden energiaveropalautusten fossiilituista ja kohdennetaan varat maataloussektorin energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian investointeihin.

10. Uudistetaan julkisia metsähoidon tukia siten, että tuen kriteereinä huomioidaan nykyistä paremmin ilmasto- ja monimuotoisuusnäkökulmat.

11. Luovutaan turpeen energiatuotannosta hallitusti 2030-luvun alkuun mennessä ja tuetaan prosessissa turvetta hyödyntävien alueiden elinkeinoelämän ja energiantuotannon uudistumista sekä työntekijöiden uudelleentyöllistymistä ja -kouluttautumista.

12. Siirretään verotuksen pääpaino työn ja kestävän kuluttamisen verottamisesta pääomatulojen ja varallisuuden verottamiseen. Toteutetaan ekologinen verouudistus, jossa kulutuksen ja tuotannon verotuksessa painotetaan ympäristöhaittoja.

13. Luovutaan pitkällä aikavälillä ansio- ja pääomatulojen erillisverotuksesta ja kiristetään progressiota. Veropohjan laajenemisen myötä veroasteikkoa voidaan keventää.

14. Korjataan listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmää ja säädetään laki varakkaiden yksityishenkilöiden maastapoistumisverosta sekä vakuutuskuorten verottamisesta.

15. Puututaan keinotekoisiin velka- ja korkojärjestelyihin kiristämällä korkovähennysrajoituksia ja suitsitaan pöytälaatikkoyhtiöiden avulla toteutettua verovälttelyä kiristämällä väliyhteisölakia.

16. Luodaan kunnille oma ilmastorahasto.

17. Luodaan EU-tasolla uudet budjettisaäännö̈t vihreiden investointien osalta tarkastelemalla kriittisesti vakaus- ja kasvusopimuksen yleistä̈ joustomekanismia ja budjettikuria. Sovitaan euromaiden koronan takia otettujen velkojen mitätöimisesää.

18. Kotimaanmatkailun roolia kasvattamalla lentoliikenteen pää̈stö̈t vähenevät, ja samalla tuetaan alueiden elinvoimaa ja työ̈llisyyttä̈. Vahvistetaan kotimaanmatkailun brä̈ndiä.

19. Nostamalla taiteen ja kulttuurin osuus yhteen prosenttiin valtion budjetista tuetaan hyvinvointia ja ohjataan kulutuksen painopistettä̈ materian kuluttamisesta kohti elä̈myksiä.̈

20. Investoidaan monitieteelliseen ilmastonmuutostutkimukseen paikallisesti ja globaalistï.

Li Andersson: Kestävyysvajetta on katsottava taloutta laajemmin – Pitää huomioida myös hyvinvointi- ja ympäristövaje.

Vasemmistoliiton arvion mukaan koronakriisistä selviämisen kannalta on elintärkeää tehdä jälleenrakennusohjelma, joka tunnistaa suomalaisen yhteiskunnan kohtaamat haasteet talouden kestävyysvajetta laajemmin.

– Korona ja ilmastokriisi asettavat Suomelle selvät sävelet 2020-luvun ensimmäisiksi vuosiksi, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo.

– Leikkauslistojen väläyttelyn sijasta meidän on uskallettava luoda kuvaa paremmasta tulevaisuudesta. Ilmastokriisi on mahdollista ratkaista luoden samalla paremmin voivaa ja vankemmilla perustuksilla seisovaa hyvinvointivaltiota.

Vasemmistoliitto julkaisi maanantaina Reilun siirtymän ohjelmansa, joka esittää laajan joukon jälleenrakennustoimia energiaremontista liikenteen sähköistämiseksi ja työllisyystoimista koulutusjärjestelmän uudistamiseksi.

Reilu siirtymä vahvistaa hyvinvointivaltiota

– Reilu siirtymä vastaa samanaikaisesti yhteiskuntamme kolmeen suureen haasteeseen. Se luo kestävää työllisyyttä, vahvistaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja auttaa tekemään Suomesta maailman ensimmäisen hiilineutraalin hyvinvointivaltion vuoteen 2035 mennessä, Andersson sanoo.

Jälleenrakennuksessa on puolueen mukaan keskityttävä ympäristön ja ilmaston kannalta kestäviin investointeihin, työllisyyden kestävään kasvuun, panostuksiin koronan aiheuttamien hyvinvointierojen korjaamiseen sekä kuluttajien luottamuksen palauttamiseen.

Uusia mittareita

Vasemmistoliitto ehdottaa, että esimerkiksi ekologisella verouudistuksella vahvistettaisiin hyvinvointivaltion rahoituspohjaa, panostuksilla jatkuvaan oppimiseen ratkaistaisiin rakennemuutosta ja ilmastotoimilla varmistettaisiin, että tavoite hiilineutraaliudesta toteutuu.

Puolueen mukaan koronakriisin jälleenrakennuksessa on onnistuttava välttämään monien aiempien talouskriisien yhteydessä tehtyjä virheitä, jotka ovat nakertaneet hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja kasvattaneet tuloeroja. Lisäksi ilmastokriisin ratkaisut on onnistuttava kytkemään kiinteäksi osaksi kriisin jälkihoitoa.

– Me olemme tottuneet mittaamaan yhteiskunnan onnistumista yleensä vain talouden näkökulmasta. Esimerkiksi Hetemäen työryhmän tuore jälleenrakennusraportti perustuu juuri taloudellisen kestävyysvajeen laskennalle, Andersson toteaa.

– Ilmastokriisin uhatessa onnistunut jälleenrakennus edellyttää, että kykenemme yhteiskuntana muuttamaan näitä mittareita niin, että arvioimme myös hyvinvointi- ja ympäristövajetta.

Reilun siirtymän 20 ehdotusta

1. Kiristetään ilmastolain tavoitteet 1,5 asteen polun mukaisiksi ja sisällytetään tavoitteisiin kulutusperäisten päästöjen vähentäminen. Tehdään tavoitteiden perusteella valtiolle hiilibudjetti jokaiselle nelivuotiskaudelle.

2. Asetetaan julkiselle sektorille työllistämisvelvoite niin, että jokaiselle halukkaalle yli 12 kuukautta työttömänä olleelle henkilölle taataan palkkatuettu työ julkisella sektorilla. Luodaan tätä tavoitetta varten luonnonsuojelujoukot.

3. Tuetaan työntekijöiden lisä- ja uudelleenkouluttautumista uudistamalla sosiaaliturvaa kohti perustuloa, mikä vapauttaisi työvoimapalveluiden resursseja ihmisten yksilöllisempään palveluun.

4. Turvataan erilaisten koulutusmahdollisuuksien alueellinen tasa-arvo varmistamalla toisen asteen ja ammattikorkeakoulutuksen alueellinen kattavuus. Priorisoidaan myös jatkuvan oppimisen malleja kehitettäessä alueita, joilla työnteon tavat muuttuvat ja osa vanhoista työpaikoista katoaa.

5. Tuetaan sähkölataus- ja biokaasuinfrastruktuurin rakentamista, MaaS-palveluiden kehittämistä, sähkö- ja biokaasuautojen hankintaa sekä etanoli- ja kaasukonversioita.

6. Asetetaan tavoitteeksi, että junaliikenne on kotimaassa kaikissa tilanteissa lentämistä houkuttelevampaa ja siirretään rahtiliikennettä enenevissä määrin raiteille. Aloitetaan panostukset myös poikittaisratoihin sekä vähäliikenteisiin ratoihin.

7. Käännetään valtion tukipolitiikka haitallisista tuista kohti ympäristöystävällisiä innovaatio- ja investointitukia, ja suunnataan innovaatiotoiminnan rahoitusta reilun siirtymän keskeisiin haasteisiin.

8. Säädetään yritysvastuulaki, jolla varmistetaan, että suomalaisyritykset kartoittavat oman toimintansa ympäristöriskit ja toimivat niiden minimoimiseksi.

9. Luovutaan maatalouden energiaveropalautusten fossiilituista ja kohdennetaan varat maataloussektorin energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian investointeihin.

10. Uudistetaan julkisia metsähoidon tukia siten, että tuen kriteereinä huomioidaan nykyistä paremmin ilmasto- ja monimuotoisuusnäkökulmat.

11. Luovutaan turpeen energiatuotannosta hallitusti 2030-luvun alkuun mennessä ja tuetaan prosessissa turvetta hyödyntävien alueiden elinkeinoelämän ja energiantuotannon uudistumista sekä työntekijöiden uudelleentyöllistymistä ja -kouluttautumista.

12. Siirretään verotuksen pääpaino työn ja kestävän kuluttamisen verottamisesta pääomatulojen ja varallisuuden verottamiseen. Toteutetaan ekologinen verouudistus, jossa kulutuksen ja tuotannon verotuksessa painotetaan ympäristöhaittoja.

13. Luovutaan pitkällä aikavälillä ansio- ja pääomatulojen erillisverotuksesta ja kiristetään progressiota. Veropohjan laajenemisen myötä veroasteikkoa voidaan keventää.

14. Korjataan listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmää ja säädetään laki varakkaiden yksityishenkilöiden maastapoistumisverosta sekä vakuutuskuorten verottamisesta.

15. Puututaan keinotekoisiin velka- ja korkojärjestelyihin kiristämällä korkovähennysrajoituksia ja suitsitaan pöytälaatikkoyhtiöiden avulla toteutettua verovälttelyä kiristämällä väliyhteisölakia.

16. Luodaan kunnille oma ilmastorahasto.

17. Luodaan EU-tasolla uudet budjettisaäännö̈t vihreiden investointien osalta tarkastelemalla kriittisesti vakaus- ja kasvusopimuksen yleistä̈ joustomekanismia ja budjettikuria. Sovitaan euromaiden koronan takia otettujen velkojen mitätöimisesää.

18. Kotimaanmatkailun roolia kasvattamalla lentoliikenteen pää̈stö̈t vähenevät, ja samalla tuetaan alueiden elinvoimaa ja työ̈llisyyttä̈. Vahvistetaan kotimaanmatkailun brä̈ndiä.

19. Nostamalla taiteen ja kulttuurin osuus yhteen prosenttiin valtion budjetista tuetaan hyvinvointia ja ohjataan kulutuksen painopistettä̈ materian kuluttamisesta kohti elä̈myksiä.̈

20. Investoidaan monitieteelliseen ilmastonmuutostutkimukseen paikallisesti ja globaalistï.