Lehtikuva/Attila Kisbenedek

Trianon on trauma, joka yhdistää unkarilaiset. Pääministeri Viktor Orbán käyttää kansakunnan kollektiivista kipua omiin tarkoituksiinsa ja myös EU:ta vastaan. Trianonin rauhansopimuksen solmimisesta tulee 4. kesäkuuta kuluneeksi sata vuotta.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán toivotti onnea ja menestystä historian ylioppilaskokeeseen osallistuville unkarilaisnuorille Facebook-sivullaan toukokuun alussa. Postauksen taustakuvana oli historiallinen karttapallo, jonka keskellä näkyi vanha suur-Unkari.

Pääministerin kuvakieli nostatti tietenkin kohun naapurimaissa. Karttapallo ei ollut tahaton kömmähdys, vaan osa Orbánin johdonmukaista politiikkaa.

Karttapallo pönkittää Orbánin kuvaa vahvana valtiomiehenä, suur-Unkarin kartta taas vihjaa, ettei menneitä ole unohdettu. Ajoituskin oli tarkkaan harkittu. Kesäkuun 4. päivä tulee kuluneeksi sata vuotta Trianonin rauhansopimuksen solmimisesta.

Trianonin palatsissa Versaillesissa 1920 allekirjoitettu sopimus lopetti paitsi ensimmäisen maailmansodan myös Unkarin suurvaltakauden. Unkarin pinta-ala ja väkiluku kutistuivat noin kolmannekseen maailmansotaa edeltäneestä. Yli kolme miljoonaa etnistä unkarilaista jäi uusien rajojen taakse.

Niin sanottuja rajantakaisia unkarilaisia (határon túli magyarok) asuu edelleen kaikissa Unkarin naapurimaissa, eniten Romaniassa, Slovakiassa ja Serbiassa.

ILMOITUS

Trianon yhdistää unkarilaiset tänäkin päivänä, ja sata vuotta vanha trauma kansakunnan muistissa on Orbánille käyttökelpoinen työkalu sekä sisä- että ulkopolitiikassa.

– Et nimittäin löydä unkarilaista, minä mukaan lukien, joka sanoisi, että Trianonin rajaratkaisut olisivat olleet poliittisesti oikeutettuja, sanoo vanhempi tutkija ja Aleksanteri-instituutin koordinoimaa Itä-Euroopan tutkimusyksikköä johtava Katalin Miklóssy.

– Se ei tarkoita, että unkarilaiset kipuilisivat päivittäin tai haluaisivat rajamuutoksia. Fakta on kuitenkin fakta. Trianon oli monella tavalla väärä ratkaisu, ja sillä pedattiin toista maailmansotaa, Miklóssy sanoo.

Kouluissa luetaan
natsimyötäilijöiden teoksia

”Se, joka ei tunne Trianonin aiheuttamaa kipua, ei ole oikea unkarilainen”, sanoi amiraali Miklós Horthy.

Horthy toimi Trianonin jälkeisen tynkä-Unkarin kuningaskunnan valtionhoitajana ja maan todellisena johtajana maailmansotien välisen ajan. Unkari oli tuolloin muodollisesti monarkia, mutta valtaistuin oli tyhjä.

Horthy ei koskaan hyväksynyt Trianonin aluemenetyksiä. Joidenkin arvioiden mukaan koko hänen politiikkansa perustui revisionismille, mikä johti ensin Mussolinin ihailuun ja myöhemmin Hitlerin myötäilyyn.

Wikimedia

Miklós Horthy rakensi Unkariin kristillis-konservatiivisia perinteitä ja kunniakasta menneisyyttä korostavan järjestelmän, jota historioitsijat ovat yrittäneet sijoittaa jonnekin demokratian ja diktatuurin välimaastoon. Vaikka Horthy pyrki modernisoimaan maata, Unkari pysyi luokkayhteiskuntana, ja suurmaanomistajat säilyttivät valtansa.

Monet tutkijat näkevät Orbánin valtakaudessa Horthyn aikakauden piirteitä, paluuta menneisyyteen.

– Horthyismi on Unkarissa tänä päivänä hyvin trendikästä. Se näkyy vaikkapa historiantutkimuksessa, poliittisissa puheissa ja koulujen oppiaineissa, sanoo tutkija Katalin Miklóssy.

Koulujen uudessa opetussuunnitelmassa pakollisen luettavan joukossa on esimerkiksi kirjailija József Nyírőn teoksia. Nyírő tuki Unkarin natsimyönteistä hallintoa.

Miklóssy näkee myös Orbánin tavassa hallita Horthyn aikakauden elementtejä.

– Se on vahvan käden politiikkaa ja – mukamas – itsenäisen päätöksenteon aikaa.

”Patsaiden siirrot viesti
syvästä muutoksesta”

Horthy-kultin herääminen henkiin näkyy konkreettisesti Budapestissa parlamenttiaukiolla. Sitä on vaikea tunnistaa samaksi kuin ennen Orbánin nykyistä valtakautta.

Useita siellä vuosikymmenet olleita monumentteja ja patsaita on siirretty pois, ja niiden tilalle on pystytetty Unkarin nykypolitiikkaan sopivampia muistomerkkejä.

Jopa 1956 kansannousun sankari Imre Nagy sai väistyä keskusaukiolta kauemmaksi. Sen paikalle nousi ”vuosien 1918–1919 punaisen terrorin uhreille” omistettu muistomerkki, joka on jäljitelmä Horthyn aikana rakennetusta mutta toisen maailmansodan jälkeen tuhotusta monumentista. Myös Trianon on saanut suuren muistomerkin parlamenttitalon eteen.

Katalin Miklóssyn mukaan patsaiden siirrot ovat merkki vedenjakaja-politiikasta. Orbán haluaa selkeästi erottautua edellisestä valtakaudesta ja luoda myös kulttuurisesti oman aikakautensa.

– Viesti on, ettei kyseessä ole pelkkä vallanvaihto vaan syvällisempi, perusteellisempi muutos koko yhteiskunnassa.

Parlamenttitalon edustalla hulmuavat Unkarin ja Székelymaan liput, mutta EU:n tähtilippua siellä ei näy. Székelyt ovat unkarilaisten etninen alaryhmä Romanian Transilvaniassa. Unkari on ollut EU:ssa vuodesta 2004 lähtien.

– Liput kertovat valtion arvoista, ja ne ovat kannanotto. Unkari tulee ensin, kuten Yhdysvalloissa America first, Miklóssy sanoo.

Horthyismi on Unkarissa tänä päivänä hyvin trendikästä.

Orbán on jo kolmatta kautta peräkkäin pääministerinä. Voitettuaan kevään 2018 parlamenttivaalit hän asetti tavoitteekseen pysyä Unkarin johdossa ainakin vuoteen 2030.

Kaksoiskansalaisuus
kiristi välit Slovakiaan

Kommunistisessa Unkarissa Trianon ja sen emomaasta erottamat ulkounkarilaiset olivat tabu. Aihe nousi uudelleen pinnalle ja myös politisoitui vasta järjestelmän vaihduttua yli 30 vuotta sitten.

Vapaan Unkarin ensimmäinen pääministeri József Antall julistautui ”15 miljoonan unkarilaisen pääministeriksi”. Antallin väestölaskennassa mukana olivat myös kaikki viisi miljoonaa ulkounkarilaista, myös esimerkiksi Pohjois-Amerikassa asuvat unkarilaiset.

Myös Orbán on sanonut edustavansa kaikkia unkarilaisia. Fidesz-puolue ajoi ulkounkarilaisille kaksoiskansalaisuutta jo Orbánin ensimmäisellä pääministerikaudella (1998–2002), mutta tuolloin muut puolueet eivät siihen suostuneet.

Unkarin passien jakaminen naapurimaissa alkoi kuitenkin välittömästi, kun Orbán sai kahden kolmasosan enemmistön parlamenttiin 2010 ja aloitti nykyisen valtakautensa. Jo toukokuussa parlamentti hyväksyi lain, joka mahdollisti Unkarin kansalaisuuden noin 3,5 miljoonalle naapurimaissa asuvalle unkarilaiselle.

Välit kiristyivät välittömästi varsinkin Slovakiaan, joka piti kansalaisuuslakia ”turvallisuusuhkana” ja sätti Unkaria ”ruskeaa ruttotautiaan levittäväksi äärimmäisyysvaltioksi”. Vastaiskuna se kielsi kaksoiskansalaisuuden, ja jopa ryhtyi perumaan Slovakian passeja Unkarin kansalaisuuden ottaneilta.

Slovakia on kuitenkin joutunut perääntymään saatuaan asiaa koskevan huomautuksen Euroopan neuvostolta.

– Romania ei pystynyt haraamaan vastaan, koska sillä on oma Trianoninsa, Moldova, jossa se jakaa Romanian passeja, tutkija Miklóssy sanoo.

Orbánin hallinto on tukenut rajantakaisia unkarilaisia myös muilla tavoin, esimerkiksi antamalla taloudellista tukea jokseenkin avokätisesti, ja vastavuoroisesti Fidesz on saanut heidän äänensä vaaleissa. Esimerkiksi kevään 2019 EU-vaaleissa 95 prosenttia kirjeäänistä meni valtapuolue Fideszille.

”Orbánin johtama liitto
EU:ta vastaan”

Unkarissa Trianonin ”pakkorauhaa” muistellaan koronakriisistä huolimatta, vaikka suuria joukkotapahtumia ei voidakaan järjestää kokoontumisrajoitusten vuoksi. Vuosi 2020 on julistettu Unkarissa kansallisen yhteenkuuluvuuden vuodeksi, mikä on ärsyttänyt Romaniaa.

Romanian ja Unkarin sanasota on kiihtynyt muutenkin Trianonin merkkipäivän lähestyessä.

Unkari on vaatinut Székelymaan unkarilaisille autonomiaa, mikä äskettäin nostatti sanasodan Orbánin ja Romanian presidentin Klaus Iohannisin kesken.

Vastavuoroisesti Romania julisti Trianonin rauhanpäivän suur-Romanian muistopäiväksi. Trianonin rauhassa Romania sai paitsi Unkarilta Transilvanian, myös Moldovan Neuvosto-Venäjältä ja Dobrudzhan Bulgarialta.

Ukrainan ja Unkarin välejä on puolestaan hiertänyt jo vuosia Ukrainan koululaki, jonka mukaan opetusta voidaan antaa vain ukrainaksi toiselta asteelta lähtien. Unkari on painostanut Ukrainaa muuttamaan lakia ja estänyt Ukrainan pyrkimykset lähestyä sotilasliitto Natoa.

Katalin Miklóssy ei kuitenkaan usko, että Trianon aiheuttaisi enää suuria yhteentörmäyksiä. Unkarillekin on tärkeää säilyttää hyvät välit naapureihin. Trianon kuitenkin säilyy Orbánin työkalupakissa.

– Uskon, että Unkari yrittää rakentaa Trianonia innovatiivisesti uudella tavalla. Päätarkoitus on Orbánin johtama vahva liitto Euroopan sydämessä – EU:ta vastaan, Katalin Miklóssy sanoo.