Koulut palasivat lähiopetukseen toukokuun puolivälissä. Ravintolat avaavat rajoitusten ryydittämänä ovensa ja terassinsa kesäkuun alussa.
Uutiset kertovat myös pahiten kärsineiden Etelä-Euroopan maiden rajoitusten purkamisesta. Kevätpäivinä koronaepidemian pahin painajainen on hellittänyt ja on lähes unohtunut, että elämme edelleenkin poikkeusoloissa.
Poikkeusoloja määrittävissä valmiuslaeissa on perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan valuvika (Ylen A-studio 25.5.). Laissa ei ole määritelty selkeästi, milloin ja kenen toimesta valmiuslaeista luovutaan.
Hallitus on saanut kritiikkiä viime tipan ravintolarajoitusten purun säätämisestä.
Ojala-Niemelä tulkitsee, että poikkeustila päättyy, kun valmiuslakien perusteella säädettyjä käyttöönotto- ja soveltamisasetuksia ei ole voimassa. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi tiistaina toivovansa, että valmiuslakeja ei tarvita kesäkuun jälkeen.
Ärtymys kovaa kiirettä kohtaan kasvaa
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kertoi tiistaina Ylen A-studiossa (25.5.) kehottaneensa hallitusta arvioimaan kuukausittain valmiuslakien välttämättömyyttä.
Oikeuskansleri korostaa, että nyt epidemian suvantovaiheessa – ennen mahdollista toista koronavirusaaltoa – tulee valmistautua koronaepidemian hallintaan tavallisten lakien kautta.
Pöystin viesti on selkeä. Kohdennettuja torjuntatoimia tulee säätää jatkossa täsmällisemmin, normaalilain puitteissa.
Koronaepidemian iskiessä hallituksella oli kova kiire säätää rajoituksista. Kiire ja perusoikeuksien rajoittamisen vakavuus sekä osin puutteelliset perustelut ovat saanut ymmärtämystä tähän saakka.
Taudin hellittäessä ärtymys virheitä kohtaan kasvaa. Hyvä huono esimerkki on ovensa avaavien ravintoloiden rajoituksista säätäminen.
Hallitus esitti ravintoloiden rajoitusten säätämistä poikkeusvaltuuksin lokakuun loppuun saakka. Tilannekuva on muuttunut todella nopeasti, kun hallitus valmistelee jo kesäkuussa poikkeusoloista luopumista.
Perustuslakivaliokunta osoitti jälleen tarpeellisuutensa
Perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksessa oli virheellinen arvio, että ravintoloiden rajoituksia voidaan höllentää poikkeusmenettelyllä. Valiokunta vaati säätämään rajoitukset normilaeilla.
Eduskunta joutui säätämään ravintoloiden avaamisesta kovassa kiireessä.
Ravintoloille tehdyt rajaukset ovat edelleen ajankohtaisia. Hallitus arvioi niiden tarpeellisuutta juhannuksen alla uudestaan. Hallitusta kritisoitiin etenkin siitä, että rajoitukset koskevat koko maata, vaikka tauti jyllää pääosin Uudellamaalla.
Hallitus saa Pöystin mukaan kritiikkiä perustellusti siitä, että rajoitusten säätäminen on jäänyt viime tippaan. Lainvalmistelun pitäisi edetä järjestäytyneemmässä muodossa.
On vaikea ymmärtää, että niinkin arkinen asia kuin ravintolassa käynti vaatii lainvalmistelijalta monenlaista osaamista. Pitää tuntea ravintolatoimintaa, lääketiedettä, epidemiologiaa ja olla vielä hyvä juristi, kuten Pöysti listasi.
Tieto koronaepidemiasta vanhenee käsiin. Kun yksi nurkka lainvalmistelussa saadaan valmiiksi, toinen pettää.
Ojala-Niemelä kuvaileekin perustuslakivaliokunnan kärsineen pitkin matkaa puutteellisesta tiedosta koronalakien valmistelussa, etenkin nopeasti vanhenevasta ajankuvasta.
Jälkipyykki koronalakien taustojen julkisuudesta kovenee
Viime viikonvaihteessa STT (23.5.) julkaisi uutisen, jonka mukaan valtioneuvoston kanslia oli kieltäytynyt luovuttamasta Marinin valtiosihteerin Mikko Koskisen johtaman COVID19-koordinaatioryhmän asiakirjoja esityslistoja lukuun ottamatta.
Marin ilmoitti välittömästi ohjeistaneensa luovuttamaan kaiken tiedon, joka ei ole salaista. Helmikuun alussa aloittanut koordinaatioryhmä on käsitellyt muun muassa THL:n arviota koronastrategiasta, suojavarusteiden saatavuutta, testauskapasiteettia, lentokenttien ja länsirajan tilannetta sekä Uudenmaan sulkemista.
Asiakirjojen julkisuuden rajojen määrittelystä on syntynyt pallottelua. Marinin mukaan valtioneuvosto on linjannut jo 6.5. periaatepäätöksessään, että kaikki päätöksenteon perusteena olleet taustatiedot ja laskemat oletuksineen ja parametreineen tulee julkaista. Avoimuudesta on linjattu myös hallitusohjelmassa.
Maanantaina (25.5.) Marin ilmoitti, että vastuu julkisuusperiaatteen noudattamisesta kuuluu jokaiselle ministeriölle ja viranomaiselle. Pääministerin mukaan vaikka materiaalia ei olisikaan välttämätöntä antaa, se ei tarkoita vielä sitä, että sitä ei voisi tai tulisi antaa.
Marin puhuu mahdollisimman laajan julkisuuden puolesta, koska asiat koskettavat kaikkia ihmisiä ja ”ihmisillä on oikeus tietää päätöksenteon taustalla olevat asiat”.
Asiakirjajulkisuus on jäänyt toteutumatta, ja nyt sitä selvittää myös oikeuskansleri. Tuomas Pöystin mukaan perusoikeuksia rajoittavat kovat päätökset korostavat avoimuuden merkitystä.
Avoin julkisuus lisää kansalaisten luottamusta.