Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Näkökulma: Vahva kansalaismielipide puoltaa hävittäjähankinnoista säästämistä.

Synkistyvät talousnäkymät vahvistavat väistämättä hävittäjähankintojen siirtämistä tai jopa niistä luopumista vaativaa kansalaismielipidettä. Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan päätöksiä tehdään ensi vuoden lopulla.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vaati eilisessä Ylen A-studiossa hävittäjähankintojen lykkäämistä.

Teoriassa myös Kaikkonen pitää siirtämistä mahdollisena, mutta ei järkevänä. Kaikkonen toistaa sloganinsa: tekniikka vanhenee, suorituskyky laskee ja metalli väsyy.

Jokainen lentotunti ja koneiden ylläpito maksaa maltaita.

HX-hankintojen puolustajat – kuten puolustusministerikin – pitävät Hornetien elinkaaren jatkamista kalliina. Myös ilmantorjuntaohjukset on torpattu, ja droonit käyvät vain täydentämään, mutta eivät korvaamaan.

Kaikkosen mukaan vielä pärjättäisiin vanhoillakin Horneteilla, mutta ei kymmenen vuoden päästä. Keskustakin joutuu tekemään valintoja, jos valtion tuista huolimatta yrityksiä kaatuu.

ILMOITUS

Hävittäjien määrää haastetaan vahvasti

Hävittäjähankintojen määrästä on väännetty jo ennen viime kevään eduskuntavaaleja. Puolueista kriittisimmin hankintaan – ja etenkin koneiden määrään ja hinta-arvioon – on suhtautunut vasemmistoliitto.

Hävittäjien 64:n koneen hankintamäärää onkin kyseenalaistettu laajasti. Sen sijaan on nostettu nykyisten hävittäjien suorituskyvyn korvaaminen, mikä ei sitoisi hankintaa suoraan määrään.

Suurta määrää perustellaan puolustusvoimissa koko maan puolustuksen turvaamisella. Arhinmäen mukaan päätöksenteossa on arvioitava, että käydäänkö menneitä sotia vai mietitäänkö Suomen ilmavoimien toimintaa modernissa toimintaympäristössä.

Ilmapuolustuksen tarpeellisuutta Arhinmäki ei kyseenalaista. Hän näkee mahdollisena hallitusohjelman avaamisen myös hävittäjähankintojen kohdalla, jos hallitusohjelma avataan.

Viime sunnuntain Kultaranta-keskustelussa pääministeri Sanna Marin (sd.) viittasi hävittäjähankinnasta kysyttäessä varautumiseen. Myös puolustuksessa on varauduttava ennalta arvaamattomiin tarpeisiin.

Iso hintahaarukka voi kasvaa entisestään

Päätöksiä hankinnoista ei ole vielä tehty. Tarjouspyynnöt lähtevät alustavien suunnitelmien mukaan loppuvuodesta. Arhinmäki painottaa päätöksenteon kannalta olevan olennaista arvioida hankinnan hintaa, määrää ja ajankohtaa. Hornetien korvaushankintojen hintahaarukka liikkuu 7–10 miljardin luokassa

Hankintahinnan päälle tulevat rankat käyttö- ja ylläpitokustannukset. Vakuuttelut tulevien hävittäjähankintojen kustannusten pitämisestä nykyisellä vuositasolla eivät tunnu uskottavilta.

Saattaa olla, että ylläpito- ja käyttökustannusten julkinen vertailu on mahdotonta. Entä jos hävittäjien tarjoajat – ja etenkin tarjouskilpailun häviäjät – kieltävät julkaisemasta tietoja käyttö- ja ylläpitokustannuksista vedoten liikesalaisuuksiin?

Näinkin voi käydä.

Kalliita hävittäjiä ei pidetä maassa

Kansalaiskeskustelu hävittäjistä jää torsoksi, ellei kokonaishintaa saada julkisuuteen.

Jos määrää vähennetään 20–30 koneella, myös käyttökustannukset tulevat alaspäin. Nykyisten käyttökustannusten arvioidaan olevan 250–300 miljoonaa euroa. Poliitikot ovat vaatineet pysymään näissä raameissa, mutta onnistuuko tämä?

Kalliita hävittäjiä ei pidetä maassa, jos ne hankitaan. Tämä on hyvin todennäköinen perustelu vaatia lisää rahaa tulevaisuudessa. Arhinmäki muistutti, että puolustusvoimilla on ollut superkarttuma samaan aikaan, kun muista menoista on säästetty.