Lehtikuva/Jussi Nukari

Suomi ei voi yksin elpyä, jos koko muu Eurooppa ei elvy samalla, muotoilee Li Andersson.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin komission keskiviikkona esittelemään 750 miljardin euron elpymisrahastoon. Andersson toteaa vasemmistoliiton verkkosivuilla julkaistussa kirjoituksessaan, että elpymisrahasto vaikuttaa parhaalta, mitä tässä tilanteessa on saatavilla.

Elpymisrahasto rahoitettaisiin nostamalla lainaa. 750 miljardista 500 miljardia jaettaisiin avustuksina jäsenmaille ja 250 puolestaan olisi lainarahaa, jonka jäsenvaltiot maksaisivat pitkän ajan kuluessa takaisin.

– On päivänselvää, että yhteisiä ratkaisuja on löydettävä. Jos EU:n jäsenmaat eivät kykene yhteistyöhön edes vakavan kansanterveydellisen kriisin oloissa, asettaa se koko kansainvälisen yhteistyön kyseenalaiseen valoon, Andersson paaluttaa.

Andersson painottaa kirjoituksessaan rahaston kohdentamisen ehtoja. Hän muistuttaa, että eurokriisissä päädyttiin pelastamaan valtavilla summilla saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja. Tämä ei saa nyt toistua.

– Vasemmistoliitolle elpymisrahaston hyväksymisen ehto on, että tämä virhe ei toistu, vaan elvytysvaroilla on pankkituen sijaan tuettava esimerkiksi kunnianhimoista vihreän kehityksen ohjelmaa sekä panostettava digitalisaatioon, osaamiseen, terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin oikeuksiin. Näin tehdyillä taloudellisilla panostuksilla voi syntyä eurooppalaista lisäarvoa yksittäisten jäsenmaiden toimiin verrattuna.

ILMOITUS

Lupaavat avaukset

Komission aloitteessa EU:lle esitetään mahdollisuutta kerätä tuloja verotuksen kautta. Myös muita keinoja esitetään, ja Andersson suhtautuu niihin varovaisen myönteisesti.

– Myös avaukset EU:n omien varojen keräämiseen ympäristön saralla (muovivero, päästökauppa, hiilitullit) ovat lupaavia.

Andersson kirjoittaa kuitenkin pitävänsä tärkeänä, että elpymisrahaston ehdoilla ei kavenneta jäsenmaiden omaa talouspoliittista päätösvaltaa.

– Rahaston ehdoista ei saa muodostua komission kiristysruuvia, jolla vaaditaan vahingollisia rakenteellisia uudistuksia tai finanssikriisin aikaan pahaa jälkeä tehnyttä talouskuria, eli kovaa yksityistämis- ja leikkauspolitiikkaa.

Hän huomauttaakin, että liittovaltiokehitystä vastustavat tahot vaativat samaan aikaan elpymisrahaston varoihin tiukkaa ehdollisuutta.

– Käytännössä se tarkoittaisi komission talouspoliittisen päätäntävallan kasvattamista kansallisten parlamenttien kustannuksella.

Andersson paalutti jo aiemmassa kirjoituksessaan yhteisten ratkaisujen löytämisen tärkeyttä. Se on hänen mukaansa kaikkien EU-maiden, myös Suomen, etu.

– Tällaisella hetkellä on äärimmäisen tärkeää osoittaa, että Eurooppa on kykeneväinen ja halukas yhteistyöhön ja että Eurooppa on oppinut kuinka tuhoisia vaikutuksia talouskuripolitiikalla on niin kansalaisten hyvinvointiin kuin maiden velkakestävyydelle.

Paljon vääntöä

Komission esitys on ehtinyt herättää jo runsaasti keskustelua eri puolilla Eurooppaa. Sitä pohjusti Saksan ja Ranskan viime viikolla yhdessä esittelemä esitys.

Mutta komission esityksestä tullaan vääntämään vielä paljon, joten sen lopullinen muoto on vielä arvoitus.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!