Lehtikuva/Emmi Korhonen

KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt hyväksyivät torstaina ratkaisun uusista virka- ja työehtosopimuksista.

Neuvotteluratkaisun hyväksymisestä ilmoittivat torstaina aamupäivällä hoitajajärjestöt Tehy ja Super.

Torstai-iltapäivän mittaan myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn hallitus ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n liittovaltuusto ilmoittivat myönteisen kantansa asiaan. Viimeisenä sen hyväksyi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.

Yleinen linja korotuksiin

Sopimuskausi on 1.4.2020–28.2.2022 ja palkankorotukset työmarkkinakierroksella syntyneen yleisen linjan mukaisia.

Kunta-alan ensimmäinen yleiskorotus tehdään 1.8.2020. Sen suuruus on 26 euroa, kuitenkin vähintään 1,22 prosenttia. Toinen, yhden prosentin suuruinen yleiskorotus tehdään 1.4.2021.

Sopimukseen kuuluu 1.4.2021 voimaan tuleva paikallinen järjestelyerä. KVTES:ssa ja useassa muussa sopimuksessa sen suuruus on 0,8 prosenttia sopimusalan palkkasummasta.

ILMOITUS

Kilpailukykysopimuksessa sovitut työajan pidennykset poistuvat 31.8.2020. Työajan lyhentymistä on kompensoitu useilla sopimusmääräyksillä, jotka tulevat voimaan samana päivänä.

Sopimusjärjestelmä muuttuu

Kunta-alan pääsopimuksen uudistamisella sovittiin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sote-sopimuksesta sekä varhaiskasvatuksen opettajien, erityisopettajien ja esimiesten siirtymisestä kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin.

Teknisten ja tuntipalkkaisten sopimusten sekä KVTES:n soveltamisalan päällekkäisyydet arvioidaan työryhmässä.

Sopimusratkaisun yhteydessä sovittiin myös työelämän kehittämistä koskevasta yhteistyöstä.

Tonni kertakorvausta

Hoitajajärjestöt iloitsivat omasta sote-sopimuksen, joka tulee voimaan syyskuun 2021 alussa. Erillistä koronakorvausta hoitajat eivät kuitenkaan saaneet.

– Tätä ei työnantaja tyrmännyt, mutta korvausta ei tähän sopimukseen saatu, koska se edellyttäisi valtiolta erillistä rahoitusta kuntien heikon taloustilanteen vuoksi, järjestöt kertovat.

Järjestöt pyytävät nyt valtiolta 1 000 euron kertakorvausta sosiaali- ja terveydenhuollon erikseen määrätyille työntekijöille.

Yksityisen ja kuntasektorin palkkaerot selvittelyyn

Merkittävimpänä parannuksena sovintoesitykseen verraten JUKO pitää sitä, että sen ja JAUn tavoittelema palkkaohjelma eteni yhteiseksi ja pysyväksi tilastohankkeeksi, joka selvittää syitä yksityisen ja kuntasektorin väliseen palkkaeroon ja keinoja sen korjaamiseen.

– Sinnikkäällä vaikuttamistyöllä saimme neuvottelujen kuluessa kunnille ja sairaanhoitopiireille lisärahoituksen valtiolta. Kunta-alan koko henkilöstö joutuu koronan takia koville. Arvostamme sitä, että kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat käyttää valitsemallaan tavalla lisärahaa myös henkilöstöön, JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa.

Sopimuksessa on sovittu myös kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta, sopimusalamuutoksista ja maakuntauudistukseen liittyvästä sopimusjärjestelmän valmistelusta.

Kunnan kaikki pääsopijajärjestöt neuvottelevat sote-sopimuksen sisällöstä elokuun 2021 loppuun mennessä. Jos neuvotteluissa ei sovita muuta, uudet työehdot tulevat voimaan maakuntauudistuksen myötä 1. tammikuuta 2023.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että pystyimme varmistamaan sote-sopimukseen vaativan asiantuntijatyön ja esimiesten aseman sekä sosiaali- että terveydenhuollossa ja moniammatillisen ketjumme edellyttämässä laajuudessa, JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren sanoo.

Yleisen linjan saattaminen tärkeää

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäen mukaan koronakriisin synnyttämässä tilanteessa heille oli tärkeää se, että yleisen linjan mukaiset korotukset saatiin ja kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomista kiky-tunneistä päästiin eroon.

Jytyn ammattinimikkeistä osastonsihteerit ja terveydenhuollonsihteerit sekä laitoshuoltajat siirtyvät sote-sopimukseen. Jyty on sote-sopimuksessa sopijaosapuolena.

Pihlajamäen mukaan sopimusratkaisulla saadaan työrauha kuntakentälle, ja tuleviin kuukausiin voidaan katsoa aiempaa luottavaisemmin.

Samaa vastuullisuutta odotetaan myös maan hallitukselta, kun kuntien elvytyksestä päätetään. Hallituksen neljäs lisäbudjetti on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuun alussa. Koronakriisin myötä kuntien talous on kriisiytymässä, mikäli hallitus ei ryhdy voimakkaisiin tukitoimiin.

”Iso asia koronan varjossa työskenteleville”

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine iloitsi neuvottelutuloksesta jo keskiviikkona. Hän totesi, että tulokseen pääsy enne kesää on iso asia koronakriisin varjossa työskentelevälle kunta-alan väelle. Hän sanoi, että ratkaisulla varmistetaan kuntatyöntekijöille muita aloja vastaavat palkankorotukset ja kiky-tuntien poistuminen.

Sote-sopimus ei tullut Niemi-Laineelle yllätyksenä.

– Jo valtakunnansovittelijan ratkaisussa vappuaattona tämä sopimus oli olemassa. Nyt saamme sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville jäsenillemme oikeudenmukaiset mahdollisuudet kehittää palkkaustaan ja työolojaan.

Niemi-Laine on tyytyväinen myös siihen, että JHL:n vaatimus matalimpien palkkojen korottamisesta palkkaohjelmalla on toteutumassa: uudessa sopimuksessa on sovittu työryhmästä, joka arvioi palkkausjärjestelmää. JHL vaatii, että työ palkkausjärjestelmän uudistamiseksi käynnistetään välittömästi.

JHL vaatii, että työ palkkausjärjestelmän uudistamiseksi käynnistetään välittömästi.